Ympäristövaliokunta puoltaa rakennusten energiatehokkuuslakia muuttamattomana

Eduskunnan ympäristövaliokunta puoltaa uuden rakennusten energiatehokkuuslain hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisena. Valiokunta esittää kantansa 10. marraskuuta julkaistussa mietinnössä.

Lakiesitys oli 11. marraskuuta edelleen eduskunnan käsittelyssä. Valiokunnan mietintö ei vielä merkitse lain hyväksymistä.

Esitys toisi energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia tietyille olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille. Lisäksi se sisältäisi niistä erilliset, vaiheittain sovellettavat aurinkoenergialaitteistojen käyttöönottovelvoitteet. Esityksellä pantaisiin osaltaan täytäntöön EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.

Vähimmäisvaatimukset ilmoitettaisiin laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun eli E-luvun enimmäisarvoina. Rajat riippuisivat rakennuksen käyttötarkoituksesta, ja ne olisi saavutettava vuoden 2030 ja vuoden 2033 loppuun mennessä.

Hallituksen esityksen mukaan toimistorakennuksen E-luku saisi olla vuoden 2030 lopussa enintään 215 ja vuoden 2033 lopussa enintään 210. Liikerakennuksille vastaavat rajat olisivat 265 ja 245 sekä majoitusliikerakennuksille 380 ja 375.

Opetusrakennuksissa enimmäisarvot olisivat 230 ja 220, liikuntahalleissa molempina määräaikoina 265 ja sairaaloissa 585 ja 555. Arvojen yksikkö on kWhE neliömetriä kohti vuodessa.

Rakennuksen omistajan olisi huolehdittava siitä, että vaatimukset täyttyvät määräajoissa. Velvollisuus ei riippuisi siitä, tuleeko energiatodistus esitettäväksi. Kunnan rakennusvalvonta voisi perustellusta syystä pyytää määräajan jälkeen tiedon siitä, täyttääkö rakennus vaatimukset.

Vähimmäisvaatimusten ulkopuolelle jäisivät muun muassa hyötypinta-alaltaan alle 50 neliömetrin rakennukset, teollisuus- ja korjaamorakennukset sekä uskonnolliseen toimintaan käytettävät rakennukset. Suojeltua rakennusta vaatimukset eivät koskisi, jos ne muuttaisivat rakennuksen luonnetta tai ulkonäköä tavalla, jota ei voida hyväksyä.

Rakennusvalvonta voisi tietyin edellytyksin vapauttaa yksittäisen rakennuksen vaatimusten täysimääräisestä noudattamisesta. Taloudellisesti toteutettavat yksittäiset energiatehokkuutta parantavat toimet olisi kuitenkin tehtävä.

Aurinkoenergialaitteistojen käyttöönottovelvoitetta sovellettaisiin esityksen mukaan vaiheittain. Vuodesta 2027 velvoite koskisi uusia julkisia rakennuksia ja uusia muita kuin asuinrakennuksia, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on yli 250 neliömetriä.

Olemassa olevissa rakennuksissa velvoite liittyisi tiettyihin rakentamislupaa vaativiin toimenpiteisiin. Se ei siis syntyisi pelkästään rakennuksen koon ja määrävuoden perusteella. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan esimerkiksi lämpökaivon poraaminen ei lähtökohtaisesti johtaisi velvoitteen soveltamiseen.

Vuodesta 2028 velvoitetta sovellettaisiin näiden toimenpiteiden yhteydessä olemassa oleviin julkisiin rakennuksiin, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on yli 2 000 neliömetriä, sekä muihin olemassa oleviin muihin kuin asuinrakennuksiin, joiden vastaava pinta-ala on yli 500 neliömetriä. Julkisten rakennusten pinta-alaraja laskisi yli 750 neliömetriin vuonna 2029 ja yli 250 neliömetriin vuonna 2031.

Vuodesta 2030 velvoitetta sovellettaisiin myös uusiin asuinrakennuksiin sekä rakennusten välittömässä yhteydessä sijaitseviin uusiin katettuihin pysäköintialueisiin, joilla on vähintään kolme autopaikkaa. Olemassa olevat asuinrakennukset jäisivät velvoitteen ulkopuolelle.

Aurinkoenergialaitteiston käyttöönotosta voisi poiketa, jos sille ei olisi teknisiä, taloudellisia tai toiminnallisia edellytyksiä.