YEL-uudistus lausunnoille: yrittäjä voisi valita työtulon perusteeksi veronalaisen ansiotulon

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jolla uudistettaisiin yrittäjän eläkelakia. Lausuntoja voi antaa 5. elokuuta 2026 asti.

Esitysluonnoksen keskeinen muutos koskee yrittäjän YEL-työtulon määrittämistä. Yrittäjä voisi valita työtulonsa perusteeksi joko eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion eli nykyisen mallin tai yritystoiminnan veronalaisen ansiotulon. Valittuun perusteeseen pitäisi sitoutua kolmeksi vuodeksi.

Jos yrittäjä valitsisi kokonaisarvioon perustuvan työtulon, työtulon pitäisi siirtymäajan jälkeen olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisesta ansiotulosta. Veronalaiseen ansiotuloon perustuvassa mallissa työtulon taso olisi vähintään nykyisen YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajan suuruinen. STM:n tiedotteen mukaan alaraja on 9 423,09 euroa vuodessa vuoden 2026 tasossa.

Vakuuttamisvelvollisuus arvioitaisiin jatkossakin eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion perusteella. Eläkelaitos tarkistaisi veronalaiseen ansiotuloon perustuvan työtulon vuosittain. Esitysluonnoksen mukaan yrittäjän ansiotulona käytettäisiin viimeksi vahvistetun verotuksen ansiotulotietoa, koska reaaliaikainen ansiotulotieto olisi saatavilla vain osalle yrittäjistä eikä kaikille yritysmuodoille.

STM:n arvion mukaan vuoden 2033 tasossa maksut laskisivat nykymalliin verrattuna lähes 40 prosentilla yrittäjistä. Maksut pysyisivät ennallaan vajaalla 50 prosentilla ja nousisivat vajaalla 20 prosentilla yrittäjistä.

Ministeriön mukaan maksujen nousu olisi suurinta yrittäjillä, joiden kokonaisarvion mukainen työtulo on nykyisin matala suhteessa veronalaiseen ansiotuloon. Ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista ja yrittäjän valinnanvapauden laajentamista.

STM:n ja valtiovarainministeriön 22. huhtikuuta päivätyssä alustavassa muistiossa arvioitiin, että vuoden 2033 vertailussa YEL-työtulot ja YEL-maksut laskisivat keskimäärin kahdeksassa alimmassa tulokymmenyksessä suhteessa nykylainsäädännön mukaiseen tilanteeseen ja nousisivat keskimäärin kahdessa ylimmässä tulokymmenyksessä.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös, että yrittäjän eläkelaista kumottaisiin aloittavan yrittäjän alennusta koskeva säännös. Tämän vuoksi lisätyöeläkevakuutusmaksuun ja pienennettyyn työeläkevakuutusmaksuun ehdotetaan parannuksia, ja mahdollisuus niihin tulisi myös aloittaville yrittäjille.

Lisäksi Eläketurvakeskukselle ehdotetaan velvollisuutta kuulla keskeisimpiä yrittäjäjärjestöjä, kun se kehittää työtulon määrittämisessä tarvittavaa tietopohjaa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia ja Eläketurvakeskuksesta annettua lakia.

Julkisen talouden kannalta uudistus kasvattaisi YEL:n valtionosuutta lyhyellä aikavälillä. STM:n mukaan valtionosuus kasvaisi uudistuksen seurauksena lyhyellä aikavälillä noin sadalla miljoonalla eurolla vuosittain. Ministeriö kertoo laskelmien tarkentuneen kehysriihessä esitetystä arviosta lakiehdotusten yksityiskohtien tarkennuttua.

STM:n ja VM:n alustavassa muistiossa arvioitiin, että uudistuksesta mahdollisesti syntyvä julkisen talouden lyhyen aikavälin alijäämän kasvu lisäisi tarvetta muille julkisen talouden lyhyen aikavälin sopeutustoimille. STM:n mukaan YEL:n valtionosuus kuitenkin pienenisi uudistuksen seurauksena pitkällä aikavälillä.

Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2028. Yrittäjän työtulon määrittämistä koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan jo 1. marraskuuta 2027, jotta työtulon perusteen uusi valintamahdollisuus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2028 työtuloihin.

Valtioneuvoston hankesivun mukaan hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kiireellisenä syksyllä 2026. Hankesivulla arvioitu uusi esittelyviikko on 41/2026.