YEL-esitys annettiin eduskunnalle ennen arviointilausuntoa – neuvosto kaipaa vertailulaskelmia

Yrittäjän eläkelain muutoksia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle ennen kuin lainsäädännön arviointineuvosto ehti antaa siitä lausuntonsa. Neuvosto kaipaa esitykseen vertailulaskelmia siitä, mitä ehdotetut työtulovaihtoehdot tarkoittaisivat yrittäjille käytännössä.

Sosiaali- ja terveysministeriö toimitti esityksen arviointineuvostolle 2. lokakuuta 2026. Esitys annettiin eduskunnalle 8. lokakuuta, ennen kuin neuvostolla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa ministeriölle. Neuvosto osoittaa lausuntonsa poikkeuksellisesti eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Lausuntoa koskeva tiedote julkaistiin 23. lokakuuta.

Neuvoston arvio vaikutusarvioinnin laadusta on myönteinen. Sen mukaan esitysluonnos sisältää kattavan ja yksityiskohtaisen vaikutusarvioinnin ja täyttää hyvin lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. Arvio koskee vaikutusarvioinnin laatua: neuvosto ei ota kantaa ehdotusten kannatettavuuteen tai poliittisiin ratkaisuihin.

Työtulovaihtoehdoista kaivataan laskelmia

Hallituksen esityksen mukaan yrittäjä voisi tietyin rajoituksin valita YEL-työtulonsa perusteeksi joko eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion tai yritystoiminnan ansiotulon. Valintaan olisi sitouduttava vähintään kolmeksi vuodeksi. Kyse on ehdotuksesta, ei voimassa olevasta muutoksesta.

Arviointineuvoston mukaan monimutkaistuva järjestelmä voi jäädä yrittäjille epäselväksi. Yrittäjän voisi olla vaikea hahmottaa, kumpi työtuloperuste hänen kannattaisi valita ja miten työtulo käytännössä määriteltäisiin. Neuvosto haluaa siksi muutamia vertailulaskelmia eri laskutapojen vaikutuksista.

Vaihtoehtoihin liittyisi erilaisia vähimmäistasoja. Eläkelaitoksen kokonaisarvioon perustuvan työtulon pitäisi siirtymäajan jälkeen olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta. Ansiotuloperusteisessa vaihtoehdossa työtulo ei puolestaan voisi alittaa nykyistä YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa, vaikka yrittäjän ansiotulo jäisi sen alle.

Valintamahdollisuus ei olisi poikkeukseton. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yrittäjä, joka säilyttäisi hänelle jo myönnetyn aloittavan yrittäjän alennuksen, ei voisi valita ansiotuloon perustuvaa työtuloa. Ansiotuloperusteen valitseminen olisi hänelle mahdollista, jos hän luopuisi alennuksesta.

Neuvonnan tarvetta arvioitava tarkemmin

Neuvosto haluaa tarkemman arvion siitä, kuinka paljon uudistus lisäisi neuvontatyön tarvetta eläkelaitoksissa ja Verohallinnossa.

Neuvosto kaipaa myös selkeämpää yhteyttä uudistuksen eri osien ja sen tavoitteiden välille. Erityisesti yhteys tavoiteltuun talouskasvuun jää sen mukaan epäselväksi.

Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1. huhtikuuta 2028. Työtulon määrää ja vahvistamista koskeva sääntely tulisi esityksen mukaan voimaan jo 1. tammikuuta 2028, mutta sitä sovellettaisiin työtuloon vasta huhtikuun alusta.