VTV: Nato-jäsenyyden kustannuksista on vaikea saada julkista kokonaiskuvaa

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi tuoreessa tarkastuksessaan, että Suomen Nato-jäsenyyden valmistelu ja päätöksenteko ovat toimineet kokonaisuutena. Jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on viraston mukaan kuitenkin arvioitu vaihtelevasti eikä niitä ole esitetty riittävän läpinäkyvästi.

VTV julkaisi tuloksellisuustarkastuksensa 9. kesäkuuta. Viraston mukaan julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa Nato-jäsenyyteen liittyvien kustannusten määrästä ja kehityksestä jäsenyyden aikana. Tarkastuskertomus sisältää salassa pidettäviä osia, ja VTV:n verkkosivuilla on luettavissa kertomuksen julkiset osat sisältävä versio.

VTV:n mukaan hallitus arvioi liittymisvaiheessa Nato-jäsenyyden suoriksi kustannuksiksi 70–100 miljoonaa euroa vuodessa. Sama arvio sisältyi hallituksen esitykseen HE 315/2022, jossa Nato-jäsenyyden sekä Naton hallinnollisiin elimiin ja komentorakenteeseen liittymisen vuotuisiksi kustannuksiksi arvioitiin 70–100 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan vuoden 2023 täydentävään talousarvioesitykseen sisältyi yhteensä 57,1 miljoonan euron määrärahat Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Tarkastusviraston keskeinen huomio koskee suoria ja epäsuoria kustannuksia. VTV:n mukaan Naton velvoitteiden toimeenpanosta aiheutuvat epäsuorat kustannukset ovat huomattavasti liittymisvaiheessa arvioituja suoria kustannuksia suuremmat. Niistä ei viraston mukaan ollut liittymisvaiheessa arviota päätöksentekijöiden käytössä.

Kustannuskuvan seuraamista vaikeuttaa VTV:n mukaan se, että tietoja Nato-jäsenyyteen liittyvistä kustannuksista esitetään talousarvioesityksissä ja julkisen talouden suunnitelmissa, mutta jatkossa Natoon liittyvät kustannukset sisältyvät pääosin puolustuksen kasvaviin määrärahoihin. VTV:n mukaan Nato-menojen erottaminen omaksi kokonaisuudekseen kansallisen puolustuksen kustannuksista ei ole kaikilta osin tarkoituksenmukaista.

Virasto painottaa, että Naton velvoitteiden toimeenpanossa tarvitaan kustannustehokkaita ratkaisuja. Tämä edellyttää VTV:n mukaan valtiontaloudellisten vaikutusten arviointia ja läpinäkyvää esittämistä.

Puolustusministeriö kertoi maaliskuussa 2023, että julkisen talouden suunnitelma sisälsi rahoitusta Natoon liittyviin suoriin kustannuksiin. Ministeriön mukaan Suomen maksuosuuksiin Naton yhteisrahoitukseen varattiin noin 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi hallinnonalan henkilöstötarpeisiin ja jäsenyyden edellyttämään johtamisjärjestelmien kehittämiseen kohdennettavat lisäpanostukset kasvattivat kehyskauden lopulla menoja yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla.

Joulukuussa 2024 puolustusministeriö kertoi, että vuoden 2025 talousarvio sisälsi Nato-jäsenyydestä aiheutuvia kustannuksia yhteensä 158 miljoonaa euroa. Ministeriön mukaan näistä kustannuksista noin 26 miljoonaa euroa oli Naton sotilasbudjetin maksuosuuksia.

VTV:n mukaan valtioneuvosto on välittänyt eduskunnalle Nato-asioista runsaasti tietoa, mutta tiedottaminen ei aina ole ollut riittävän ennakoivaa ja oikea-aikaista.

Tarkastusvirasto suosittaa, että puolustusministeriö ja ulkoministeriö varmistavat kansallisen kannanmuodostuksen ja päätöksenteon keskeisiin asiakirjoihin parhaan saatavilla olevan arvion valtiontaloudellisista vaikutuksista. VTV:n mukaan arvioista pitäisi mahdollisuuksien mukaan olla saatavilla myös julkinen asiakirja.