VTV: Kalatalouden rahoitus on pirstaleista – vaikuttavuudesta ei ole kattavaa tietoa

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastamien kalatalouden rahoitusvälineiden rahoitusta on jaettu tuhansille hankkeille tai toimenpiteille, joista suuri osa on hyvin pieniä. Viraston mukaan rahoituksen pirstaleisuus kuormittaa hallintoa ja heikentää vaikuttavuutta.

Vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa, sillä vaikutusten seuranta on ollut vähäistä ja vaikutukset ilmenevät usein vasta pitkällä aikavälillä. Puutteellinen vaikutustieto ei tarkoita, että kaikki rahoitus olisi tehotonta: VTV tunnistaa yksittäisiä, paikoin merkittäviäkin tuloksia.

VTV julkaisi kalatalouden rahoituksen tuloksellisuutta koskevan tarkastuksensa 12. lokakuuta 2026.

Tarkastus kattoi viisi rahoituskokonaisuutta

Tarkastus kohdistui kalatalousmaksuihin, kalataloudellisiin kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin sekä NOUSU-vaelluskalaohjelmaan. Lisäksi mukana olivat Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR 2014–2020) sekä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR 2021–2027).

Näihin viiteen kokonaisuuteen on viime vuosina budjetoitu valtion talousarvioissa yhteensä noin 23–31 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei tarkoita toteutuneita vuosittaisia menoja eikä koko kalatalouden rahoituksen määrää.

Kalatalousmaksuilla rahoitettujen toimenpiteiden tuloksellisuudesta ei VTV:n mukaan voida tehdä yleispätevää arviota. Yksittäisissä seurantaraporteissa kalaistutusten tuottavuus ja vaikutukset ovat olleet vaihtelevia ja suurelta osin epävarmoja. Kalataloudellisten kunnostustoimien lyhyen aikavälin tulokset ovat puolestaan olleet lupaavia.

EU-ohjelmissa on seuranta- ja arviointijärjestelmä, mutta VTV:n mukaan yhteiset indikaattorit eivät kuvaa tavoitteiden saavuttamista tasapainoisesti eivätkä monessa tapauksessa lainkaan toimenpiteiden vaikutuksia. Luotettavan vaikuttavuusarvioinnin ja syy-seuraussuhteiden todentamisen edellyttämiä vertailuasetelmia ei ole toistaiseksi pystytty muodostamaan.

Kunnostushankkeisiin kaivataan pitkäjänteisyyttä

Valtion avustamat kalataloudelliset kunnostushankkeet ovat VTV:n mukaan usein pistemäisiä ja pirstaleisia, mikä heikentää niiden vaikuttavuutta ja kestävyyttä.

Maa- ja metsätalousministeriö yhtyi kertomusluonnoksesta antamassaan lausunnossa VTV:n näkemykseen siitä, että pitkäjänteisellä vesistö- ja valuma-aluekohtaisella työllä saavutettaisiin ainakin alueellisesti vaikuttavampia tuloksia kuin pistemäisillä toimenpiteillä. Kannanotto koski kertomusluonnosta, ei lokakuussa julkaistua lopullista tarkastusta.

Pistemäisilläkin virtavesihankkeilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia vesistössä. VTV ei kuitenkaan voinut todentaa niitä kattavasti seurantatiedon vähäisyyden ja vaikean saatavuuden vuoksi.

NOUSU-ohjelman tutkituissa näytehankkeissa tavoitellut lyhyen aikavälin vaikutukset näyttivät toteutuneen parhaiten hankkeissa, joissa nousuesteitä poistettiin patoja purkamalla tai kalojen kulku järjestettiin luonnonmukaisilla ohitusuomilla. Näytehankkeiden valmistumisesta oli kulunut niin vähän aikaa, ettei pitkän aikavälin seurantatuloksia ollut vielä käytettävissä.

Vesilaki rajaa kalatalousmaksujen käyttöä

VTV:n mukaan kalatalousmaksuja on käytetty pääosin kalojen istutuksiin, joilla on kompensoitu kalastukselle mutta ei juuri kalakannoille aiheutuneita haittoja.

Vesilain mukaan kalatalousmaksu käytetään toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä niiden tuloksellisuuden seurantaan sillä vesialueella, johon hankkeen vahingollinen vaikutus ulottuu. Laki sallii saman vesialueen haittojen ehkäisemiseksi määrättyjen kalatalousmaksujen yhteisen käyttösuunnitelman.

VTV:n mukaan vesilaista johtuvat rajoitteet vaikeuttavat maksujen kestävämpää käyttöä ja vanhojen kalatalousvelvoitteiden päivittämistä. Vanhojen vesivoimalaitosten velvoitteiden muutoshakemukset ovat monissa tapauksissa johtaneet pitkiin oikeusprosesseihin.

Kertomusluonnoksen lausuntoyhteenvedossa VTV arvioi, ettei hallituksen esitys HE 84/2026 toteutuessaan ratkaisisi vanhojen kalatalousvelvoitteiden päivittämisen haasteita. Oikeusministeriö puolestaan korosti esityksessä tehtyä yleisten ja yksityisten intressien tasapainottamista.

VTV suosittelee laajempien, kustannusvaikuttavampien ja hallintoa vähemmän kuormittavien rahoituskokonaisuuksien muodostamista. Virasto suosittelee myös vesilain uudistamisen jatkamista kalatalousvelvoitteiden vaikuttavuuden parantamiseksi.