VM nostaa kotihoidontuen poistamisen ja vanhuuseläkeiän nostamisen seuraavan vaalikauden vaihtoehdoiksi

Valtiovarainministeriö nostaa kotihoidontuen poistamisen ja vanhuuseläkeiän nostamisen mahdollisiksi rakenteellisiksi työllisyystoimiksi seuraavalle vaalikaudelle. Ministeriön 7. lokakuuta 2026 julkaisema Luota tulevaan -virkapuheenvuoro painottaa uudistuksia, jotka pidentävät työuria ja lisäävät työn tarjontaa ilman menolisäyksiä.

Julkaisu käsittelee tulevan vaalikauden keskeisiä kokonaisuuksia ja tarjoaa ratkaisuvaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Kyse on virkakunnan asiantuntija-arviosta, ei itsessään hallituksen päätöksestä toteuttaa esitetyt uudistukset. VM toteaa tiedotteessaan, että talous- ja hallintopolitiikan suunnasta päättävät vaaleilla valitut päättäjät.

Työllisyystoimien painotusta ministeriö perustelee julkisen talouden rajoilla ja sosiaaliturvaan jo kohdistetuilla mittavilla leikkauksilla.

”Julkisen talouden reunaehdot rajaavat työllisyystoimien keinovalikoimaa”, VM kirjoittaa virkapuheenvuoron sivulla 61.

Tiedotteessaan ministeriö painottaa työurien pidentämistä ja pienten lasten vanhempien työmarkkinoille osallistumisen lisäämistä. Vanhuuseläkeiän nostaminen ja kotihoidontuen poistaminen esitetään mahdollisina pitkän aikavälin työllisyystoimina.

Työllisyysarviot ovat alustavia

VM:n alustavien laskelmien mukaan vanhuuseläkeiän nostamisen työllisyysvaikutus voisi olla noin 50 000–120 000 työllistä. Rakenteellisten työllisyystoimien vaikutukset toteutuisivat asteittain, ja erityisesti vanhuuseläkeiän muutosten täysimääräiset vaikutukset näkyisivät vasta pitkällä aikavälillä. Lukua ei siten pidä tulkita seuraavan vaalikauden aikana toteutuvaksi työllisyyden lisäykseksi.

Kotihoidontuen poistamisen tai olennaisen lyhentämisen vaikutukseksi VM arvioi alustavasti noin 10 000 työllistä. Luku ei siis koske yksinomaan tuen täydellistä poistamista. Molemmat työllisyysarviot esitetään julkaisun sivulla 62.

Työllisyyspalvelujen ja työttömyysturvan osalta ministeriö pitää perusteltuna pidättäytyä merkittävistä muutoksista tulevalla vaalikaudella. VM perustelee linjaa ennakoitavuuden ja vaikutusten arvioinnin laadun turvaamisella. Sen arvion mukaan uusien uudistusten lisähyödyt rakenteelliselle työllisyydelle olisivat näissä kokonaisuuksissa aiempaa vähäisempiä.

Linja ei tarkoita kaikkien muutosten poissulkemista. Samassa rakenteellisia työllisyystoimia käsittelevässä kohdassa ministeriö nimeää työttömyysturvan jäljellä olevien ikäpoikkeusten poistamisen yhdeksi konkreettiseksi vaihtoehdoksi.

Lukuvuosimaksuja myös kotimaisille opiskelijoille

Korkeakoulutuksessa VM suosittaa rahoituspohjan laajentamista ottamalla käyttöön lukuvuosimaksut myös kotimaisille tutkinto-opiskelijoille. Suositus on virkapuheenvuoron sivulla 60.

Maksujen kohdentamisesta ministeriö esittää samalla sivulla ehdollisen vaihtoehdon: jos kaikille halutaan mahdollistaa yksi julkisesti rahoitettu korkeakoulututkinto, maksut voisivat kohdistua vähintään toista samantasoista tutkintoa suorittaviin. Kyse ei ole päätetystä maksujärjestelmästä.

VM perustelee rajausta koulutuksen saavutettavuudella. Ministeriön mukaan maksujen rajaaminen vähintään toista samantasoista tutkintoa suorittaviin vähentäisi koulutuksen saavutettavuuden heikentymiseen liittyviä riskejä.

VM arvioi myös, että maksut voisivat vapauttaa aloituspaikkoja ohjaamalla jo tutkinnon suorittaneita esimerkiksi avoimeen korkeakoulutukseen. Maksutuotot puolestaan tukisivat korkeakoulutuksen laajentamista. Ministeriön mukaan molemmat vaikutukset tukisivat tavoitetta, että mahdollisimman moni voisi suorittaa yhden korkeakoulututkinnon. Nämä perustelut esitetään julkaisun sivulla 61.

Myös lukuvuosimaksuja koskeva suositus ja niiden ehdollinen kohdentaminen ovat osa virkakunnan asiantuntija-arviota. Virkapuheenvuoro ei itsessään ole hallituksen päätös maksujen käyttöönotosta tai niiden rajauksesta.