VM:n työryhmä: Talousennusteet eivät huomioi ilmasto- ja luontoriskejä riittävästi

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän mukaan Suomen päätöksenteon tietopohjaa voidaan vahvistaa kehittämällä ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia.

Valtiovarainministeriö tiedotti työryhmän johtopäätöksistä 24. kesäkuuta. Työryhmän mukaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamien riskien sekä vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmien kehittäminen on merkittävä haaste Suomessa ja kansainvälisesti.

Työryhmän mukaan nykyiset taloutta koskevat arviot, kuten kasvuennusteet ja velkakestävyysanalyysit, perustuvat oletuksiin vakaista luonnonjärjestelmistä. Ilmastonmuutos, luontokato ja vihreä siirtymä vaikuttavat työryhmän mukaan yhteiskuntaan ja talouden rakenteisiin tavalla, jota nykyiset arviointimenetelmät eivät huomioi riittävästi.

Tästä seuraa työryhmän mukaan riski, että talouskasvua yliarvioidaan ja julkisen talouden menoja aliarvioidaan etenkin pidemmällä aikavälillä.

Havainto koskee välineitä, joilla julkista taloutta arvioidaan ja päätöksiä valmistellaan. Valtiovarainministeriön kesän 2026 taloudellisessa katsauksessa bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026. Kasvun odotetaan vahvistuvan 1,6 prosenttiin vuonna 2027 ja 1,7 prosenttiin vuonna 2028. Samassa katsauksessa julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen arvioidaan nousevan vuonna 2026 yli 90 prosenttiin ja vuonna 2030 lähes 99 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Työryhmä tunnisti nykytilan haasteiden korjaamiseksi kaksi toimintamallia. Tarvelähtöinen malli perustuisi pysyviin rakenteisiin, osaamisen vahvistamiseen ja pitkäjänteiseen rahoitukseen. Työryhmän mukaan se mahdollistaisi ajantasaiset skenaariot ja analyysit päätöksenteon tueksi.

Nykyresursseihin nojaava malli etenisi työryhmän mukaan hitaammin, vaatisi nykyresurssien uudelleenkohdentamista ja jäisi pitkälti hankepohjaiseksi. Tällöin analyysikyvykkyys kehittyisi työryhmän arvion mukaan rajallisesti.

Työryhmän keskeisiä ehdotuksia ovat ministeriöiden ja tutkimuslaitosten työnjaon selkeyttäminen, kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen sekä analyysiprosessien ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Lisäksi se ehdottaa pysyvien mallinnusvastuiden määrittämistä sekä rahoituksen turvaamista osaamisen ja mallien ylläpitoon ja kehittämiseen.

Työryhmä katsoo myös, että vaikutusarvioinnin edistämiseksi tulisi perustaa pysyvä työryhmä. Sen tehtävänä olisi edistää, kehittää ja yhteensovittaa raportissa esitettyjä toimia sekä käsitellä rahoituksen rakenteita ja pidemmän aikavälin tarpeita.

Työryhmän mukaan analyysikyvykkyyden kehittäminen vaatii valittavasta suunnasta riippumatta toimia useilta organisaatioilta. Erityisesti rahoitukseen ja rakenteisiin liittyvät keskeiset ratkaisut edellyttävät sen mukaan poliittista sitoutumista.

Työhön osallistuivat valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Suomen Pankki ja Tilastokeskus sekä asiantuntijoita Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.

Valtioneuvoston vuoden 2023 tutkimusraportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkiseen talouteen sekä varautumisen ja sopeutumisen kustannuksista ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisista vaikutuksista on vielä vähän tutkimuksia. Raportin mukaan tieto näistä vaikutuksista on epävarmaa.