VM:n budjettipäällikkö: Hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta ensi vuonna noin 350 miljoonalla eurolla

Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelän arvion mukaan hallituksen tekemät toimet heikentävät koko julkisen talouden tilannetta vuonna 2027 noin 0,35 miljardilla eurolla, kun sosiaaliturvarahastojen muutokset otetaan huomioon. Ilman työttömyysvakuutusmaksun kevennystä hallituksen päätökset heikentäisivät julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla.

Lukema tarkoittaa käytännössä sitä, että hallitus ei enää nettomääräisesti sopeuta julkista taloutta vaalikauden viimeisenä vuotena. Hallitus tekee ensi vuonna yhteensä noin 0,9 miljardia euroa jo aiemmin sovittuja menoleikkauksia. Samaan aikaan se tekee kuitenkin myös toimia, jotka lisäävät menoja tai vähentävät tuloja. Tällaisia ovat muun muassa noin 850 miljoonaa euroa verotuloja pienentävä yhteisöveron kevennys sekä pieni- ja keskituloisten tuloveronkevennykset, jotka keventävät verotusta noin 230 miljoonalla eurolla. Lisäksi määräaikaisen investointiohjelman menot ja työttömyysvakuutusmaksun kevennys heikentävät julkista taloutta.

Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Riikka Purralta ei saatu vastausta siihen, miten hallituksen päätökset vaikuttavat julkiseen talouteen kokonaisuudessaan. Helsingin Sanomat pyysi ministeriöltä laskelmaa hallituksen toimien nettovaikutuksista, ja VM:n budjettipäällikkö Niemelä toimitti arvion sähköpostitse.

Talouspolitiikan arviointineuvosto oli ennen budjettiriihtä suositellut, että hallitus päättäisi uusista julkista taloutta vahvistavista toimista jo syksyllä. Hallitus ei kuitenkaan päättänyt uusista sopeutuksista.

Pääministeri Petteri Orpo perusteli linjaa sillä, että hallitus halusi nyt keskittyä vakaan toimintaympäristön tukemiseen ja kasvun, työllisyyden ja tulevaisuuden uskon vahvistamiseen. Hän muistutti arviointineuvoston kannasta, jonka mukaan hallituksen tulisi vähintään jättää tekemättä julkista taloutta heikentäviä päätöksiä. Orpo sanoi hallituksen pitäneen kiinni tästä periaatteesta, mutta VM:n laskelman mukaan väite ei ensi vuoden osalta nettomääräisesti pidä paikkaansa.

Tutkijoiden mukaan julkisen talouden sopeutusta olisi perusteltua jatkaa myös ensi vuonna. Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Jukka Pirttilä sanoi Ylelle, että finanssipolitiikkaa pitäisi ennemmin kiristää kuin keventää ensi vuodelle. VATT:n tutkimusjohtaja Tuomas Matikka puolestaan totesi, että veronkevennykset siirtävät julkisen talouden tasapainotavoitetta tulevaisuuteen. Matikan mukaan yhteisöveron kevennyksellä voi olla positiivisia kasvuvaikutuksia, mutta ne eivät todennäköisesti kata noin 850 miljoonan euron vuotuisia veromenetyksiä.

Työllisyysrahaston hallitus esitti elokuussa työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärän alentamista 0,3 prosenttiyksiköllä vuodelle 2027. Esityksen mukaan 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan maksut kevenisivät noin 72 eurolla vuodessa.

Hallituksen mukaan vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon ja velkaantumista taittavia päätöksiä pannaan ensi vuonna toimeen lähes miljardin euron edestä.

Valtiontalouden alijäämä on ensi vuonna 12,4 miljardia euroa. Alijäämää kasvattavat erityisesti velan korkomenot sekä panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen.

Oppositio on arvostellut budjettiesitystä voimakkaasti. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kutsui päätöksiä "veronmaksajien kassan ryöstöksi". Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi hallituksen pitävän julkisen talouden sopeuttamisessa "välivuoden". Myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat kritisoineet erityisesti yhteisöveron alennusta.

Valtiovarainministeriön arvio perustuu hallituksen budjettipäätösten laskennalliseen vaikutukseen, eikä se ota kantaa siihen, miten toimet vaikuttavat talouskasvuun ja sitä kautta verotuloihin pidemmällä aikavälillä.