Valiokunta puoltaa palkka-avoimuusuudistusta – työnhakijalle olisi kerrottava alkupalkka tai palkkahaarukka

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa palkka-avoimuusuudistusta, joka velvoittaisi työnantajan kertomaan työnhakijalle tehtävän alkupalkan tai palkkahaarukan riittävän ajoissa palkkaneuvottelua varten. Työntekijä puolestaan saisi pyynnöstä kirjallisesti tiedot omasta palkkatasostaan ja samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä.

Valiokunnan mietintö valmistui 22. lokakuuta 2026. Enemmistö puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuten muuttamattomina, mutta esittää teknistä muutosta sakon täytäntöönpanoa koskevaan lakiehdotukseen.

Valiokunnan kanta ei tarkoita, että lait olisi hyväksytty. Eduskunnan 22. lokakuuta julkaiseman tiedotteen mukaan seuraavana ovat lakiehdotusten kaksi täysistuntokäsittelyä. Uudet tiedonsaantioikeudet, työnantajien velvollisuudet ja niiden aikataulut ovat edelleen ehdotuksia.

Palkkatietoa ei olisi pakko julkaista työpaikkailmoituksessa

Työnhakijalle annettavan alkupalkan tai palkkahaarukan olisi perustuttava objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin.

Valiokunnan mietinnön mukaan tiedot voisi julkaista työpaikkailmoituksessa, antaa ennen työhaastattelua tai toimittaa muulla tavalla. Ratkaisevaa olisi, että hakija saa ne riittävän ajoissa tietoon perustuvaa ja läpinäkyvää palkkaneuvottelua varten. Palkkatietoa ei siis olisi pakko sisällyttää työpaikkailmoitukseen.

Hakijalle olisi tarvittaessa annettava myös työnantajan soveltaman työ- tai virkaehtosopimuksen kyseistä tehtävää koskevat asiaankuuluvat määräykset. Työnantaja ei saisi tiedustella työnhakijan nykyisten tai aiempien työsuhteiden palkkatietoja.

Työntekijän tiedonsaantioikeus koskisi hänen oman palkkatasonsa lisäksi hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoja. Tiedot annettaisiin pyynnöstä kirjallisesti ja sukupuolen mukaan eriteltyinä. Kyse ei olisi yleisestä oikeudesta nähdä yksittäisten kollegoiden palkkoja.

Ilmoitusvelvoitteet alkaisivat vaiheittain

Lakien tavoiteltu voimaantulopäivä on 1. tammikuuta 2027. Kaikki raportointivelvoitteet eivät kuitenkaan alkaisi samana päivänä. Palkanmaksukohtaisille tiedoille, työnantajan palkkaeroilmoitukselle ja Tilastokeskuksen tietojen välittämiselle olisi eri aikataulut.

Tulorekisterin ohjeessa kuvataan velvoitteiden vaiheittaista alkamista. Ohjeessa todetaan myös, että laki on vielä eduskunnan käsittelyssä.

Vähintään 150 työntekijää työllistävien työnantajien uudet pakolliset palkanmaksukohtaiset tiedot koskisivat palkanmaksukausia, jotka alkavat 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen. Säännöllisesti 100–149 työntekijää työllistävillä vastaava velvollisuus koskisi 1. tammikuuta 2030 tai sen jälkeen alkavia palkanmaksukausia.

Näihin tietoihin kuuluisivat eritellyt rahapalkat sekä tieto siitä, onko palvelussuhde koko- vai osa-aikainen. Lisäksi olisi ilmoitettava työntekijän säännöllinen viikkotyöaika ja osa-aikaisen työntekijän työaikaprosentti.

Vähintään 150 työntekijää työllistävien työnantajien ensimmäinen palkkaerojen erillisilmoitus olisi annettava 2. toukokuuta 2028 vuoden 2027 tiedoista. Säännöllisesti 100–149 työntekijää työllistävien työnantajien ensimmäinen määräpäivä olisi 2. toukokuuta 2031, jolloin ilmoitettaisiin vuoden 2030 tiedot.

Vähintään 250 työntekijää säännöllisesti työllistävät työnantajat ilmoittaisivat palkkaerot vuosittain. Säännöllisesti 100–249 työntekijää työllistävät antaisivat tiedot kolmen vuoden välein. Alle sadan työntekijän työnantajilla ei olisi tätä ilmoitusvelvollisuutta.

Tilastokeskuksen määräpäivät olisivat erillisiä työnantajien omista ilmoituspäivistä. Hallituksen esityksen mukaan Tilastokeskuksen olisi välitettävä ensimmäiset tiedot tasa-arvovaltuutetulle vähintään 150 työntekijää työllistävistä työnantajista viimeistään 7. kesäkuuta 2028. Säännöllisesti 100–149 työntekijää työllistäviä koskevat ensimmäiset tiedot olisi välitettävä viimeistään 7. kesäkuuta 2031.

Palkka-arviointi edellyttäisi kolmen ehdon täyttymistä

Säännöllisesti vähintään sata työntekijää työllistävän työnantajan olisi tietyissä tilanteissa tehtävä yhteinen palkka-arviointi henkilöstön edustajien kanssa. Velvollisuus syntyisi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyisivät:

• Naisten ja miesten keskipalkkatasojen ero olisi ilmoitettujen palkkatietojen perusteella jossakin työntekijäryhmässä vähintään viisi prosenttia.
• Työnantaja ei olisi perustellut eroa objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä.
• Työnantaja ei olisi korjannut perusteetonta eroa kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Tilastokeskuksen olisi viimeistään pitänyt välittää tiedot tasa-arvovaltuutetulle.

Pelkkä viiden prosentin palkkaero ei siis yksin synnyttäisi velvollisuutta yhteiseen palkka-arviointiin.

Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta

Valiokunnan enemmistö korostaa sääntelyn tulkinnassa työehtosopimusautonomiaa. Se kannattaa mallia, jossa työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään hyödyntämällä mahdollisimman laajasti tulorekisteriin tallennettavia tietoja.

SDP:n ja vihreiden vastalauseessa ehdotetaan täsmällisiä perusteita työn samanarvoisuuden arviointiin sekä sukupuolineutraaleja työpaikkailmoituksia ja tehtävänimikkeitä. Kyse on vastalauseen muutosehdotuksista, ei valiokunnan enemmistön kannasta.

Keskustan vastalauseessa arvostellaan uusien säännösten yhteensovittamista nykyiseen tasa-arvolakiin. Vastalauseessa arvioidaan myös, että uudistus heikentäisi valvontaelimen tosiasiallista toimintakykyä. Kyse on vastalauseen arviosta, ei osoitetusta vaikutuksesta.