Uutinen · 22.7.2026 klo 18.26

Työttömien määrän kasvu hidastui kesäkuussa – 25–34-vuotiaiden tilanne heikkeni edelleen

Työttömiä oli kesäkuussa 3 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Toisella vuosineljänneksellä työllisten määrä väheni eniten rakentamisessa, 25 000:lla.

Nuori aikuinen katsoo asiakirjakansio kädessään hiljaista rakennustyömaata kesäisessä kaupunkiympäristössä.

Työttömien määrän kasvu hidastui Suomessa kesäkuussa selvästi kahdesta edellisestä kuukaudesta, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Työmarkkinatilanne oli silti heikompi kuin vuotta aiemmin, ja erityisesti 25–34-vuotiaiden tilanne heikkeni edelleen.

Suomessa oli kesäkuussa 2 658 000 työllistä ja 297 000 työtöntä. Työllisiä oli 15 000 vähemmän ja työttömiä 3 000 enemmän kuin kesäkuussa 2025.

Työttömien määrän kasvu vuodentakaisesta jäi huomattavasti pienemmäksi kuin keväällä. Huhtikuussa työttömiä oli 48 000 ja toukokuussa 68 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kesäkuun kausitasoittamaton 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 76,5 prosenttia. Se laski 0,7 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Kausitasoittamaton 15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli 10,0 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kesäkuussa 2025.

Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistetut trendiluvut pysyivät Tilastokeskuksen mukaan lähellä viime kuukausien tasoa. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi oli kesäkuussa 75,2 prosenttia ja 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendi 10,5 prosenttia.

Kesäkuun lukujen perusteella ei kuitenkaan voi päätellä työmarkkinasuhdanteen kääntyneen. Tilastokeskus huomauttaa, että työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain paljon. Uusimmat trendiluvut ovat lisäksi ennakollisia ja voivat muuttua, kun seuraavien kuukausien tiedot lisätään aikasarjaan.

Ikäryhmien kehitys eriytyi kesäkuussa. 15–24-vuotiaiden työllisten määrä kasvoi 16 000:lla vuodentakaisesta, mutta 25–34-vuotiaiden työllisten määrä väheni.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan tuoreimmat luvut osoittavat 25–34-vuotiaiden työmarkkinatilanteen heikentyneen edelleen. Nuoremman ikäryhmän työllisyyden kasvu voi hänen mukaansa viitata siihen, että kesätyötilanne on ollut kohtuullinen. Kyse on kuitenkin vasta alkukesän tiedoista.

Yhden kuukauden kehitystä ei siksi ole perusteltua tulkita pysyväksi käänteeksi. Kuukausilukujen kausi- ja satunnaisvaihtelu korostuu myös yksittäisiä ikäryhmiä tarkasteltaessa.

Koko toinen vuosineljännes antaa työmarkkinatilanteesta kesäkuuta heikomman kuvan. Huhti–kesäkuussa työllisiä oli keskimäärin 2 600 000 eli 29 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrä pieneni 1,1 prosenttia.

Työttömiä oli toisella vuosineljänneksellä keskimäärin 336 000. Määrä kasvoi vuodessa 39 000:lla eli 13 prosenttia. Työttömyysaste nousi vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen 10,2 prosentista 11,4 prosenttiin.

Työllisyyden heikkeneminen näkyi myös tehtyjen työtuntien määrässä. Työlliset tekivät toisella vuosineljänneksellä yhteensä 1 011,9 miljoonaa työtuntia. Määrä väheni vuodentakaisesta noin 11,3 miljoonaa tuntia eli 1,1 prosenttia.

Toimialoista työllisten määrä väheni eniten rakentamisessa. Rakentamisen työllisten määrä laski vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen 195 000:sta tämän vuoden 170 000:een. Vähennystä oli siten 25 000.

Myös teollisuudessa ja kaupan alalla oli vähemmän työllisiä kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden työllisten määrä väheni 9 000:lla, 339 000:sta 330 000:een.

Kaupan alalla työllisten määrä väheni yhteensä 8 000:lla. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kaupassa sekä korjauksessa työllisten määrä pysyi 42 000:ssa. Tukkukaupassa määrä laski 82 000:sta 76 000:een ja vähittäiskaupassa 142 000:sta 140 000:een.

Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä kasvoi toisella vuosineljänneksellä eniten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa.

Kesäkuun tiedot osoittavat, että työttömien määrän kasvu vuodentakaisesta hidastui, mutta työllisten kokonaismäärä jäi edelleen pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Myös koko huhti–kesäkuun jaksolla työllisiä oli vähemmän, työttömiä enemmän ja tehtyjä työtunteja vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Taustat

Mihin jutun tiedot nojaavat

Alla näkyvät lähteet, joihin jutun keskeiset tiedot on sidottu.