Työelämän hyväksikäytöstä uudet rikosnimikkeet – törkeästä kiskonnasta työelämässä enintään neljä vuotta vankeutta

Rikoslakiin tulivat 1. lokakuuta 2026 uudet rikosnimikkeet kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. Ne korvasivat aiemman kiskonnantapaisen työsyrjinnän. Uudessa törkeässä tekomuodossa enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta.

Perusmuodon rangaistusasteikko ei kiristynyt. Kiskonnasta työelämässä voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, kuten aiemmasta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Törkeän tekomuodon rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.

Oikeusministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena on puuttua aiempaa tehokkaammin muun muassa alipalkkaukseen, kynnysrahojen perimiseen ja kohtuuttomiin työehtoihin sekä vahvistaa työntekijöiden suojaa.

Pelkkä alipalkkaus ei automaattisesti täytä tunnusmerkistöä

Uusien rikosten tunnusmerkistöt ja rangaistusasteikot on kirjattu rikoslain muutokseen. Kiskonnan työelämässä tekijä voi olla työnantaja tai tämän edustaja. Tunnusmerkistö edellyttää työntekijän taloudellisen tai muun ahdingon, riippuvaisen aseman, ymmärtämättömyyden, ajattelemattomuuden tai tietämättömyyden hyväksikäyttöä.

Hyväksikäytöllä on palvelussuhteen yhteydessä hankittava tai edellytettävä itselle tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Tämä edellytys käy ilmi myös ruotsinkielisestä säädöstekstistä.

Pelkkä alipalkkaus ei siten automaattisesti täytä kiskonnan työelämässä tunnusmerkistöä. Myös hyväksikäyttöä ja taloudellisen edun selvää epäsuhtaa koskevien edellytysten on täytyttävä.

Törkeä tekomuoto edellyttää myös kokonaisarviota

Törkeälle tekomuodolle laissa säädetään neljä vaihtoehtoista perustetta. Niitä ovat huomattavan hyödyn tavoittelu, huomattavan tai erityisen tuntuvan vahingon aiheuttaminen, toisen erityisen heikkouden tai muun turvattoman tilan häikäilemätön hyväksikäyttö sekä rikoksen tekeminen erityisen suunnitelmallisesti.

Vähintään yhden näistä perusteista on täytyttävä. Yksittäinen peruste ei kuitenkaan yksin riitä: rikoksen on oltava myös kokonaisuutena arvioiden törkeä.

Uudistus ulotti oikeushenkilön rangaistusvastuun molempiin uusiin rikoksiin. Yritykselle voidaan määrätä yhteisösakko.

Oikeusministeriö kertoo uudistusta koskevassa tiedotteessaan, että uudet rikosnimikkeet mahdollistavat myös liiketoimintakiellon määräämisen. Kielto ei seuraa automaattisesti, vaan liiketoimintakieltolain mukaan sen määrää yleinen tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta.