Tutkimus: Veronkorotukset hidastavat kasvua menoleikkauksia enemmän

Valtioneuvoston tutkimustoiminnan julkaisema tuore tutkimus arvioi, että menoperusteinen sopeutus hidastaa Suomen talouskasvua, mutta selvästi vähemmän kuin veronkorotukset. Tiedote tutkimuksesta julkaistiin tiistaina 30. kesäkuuta.

Tiedotteen mukaan sekä menoleikkaukset että veronkiristykset heikentävät talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Veronkiristysten vaikutukset tuotantoon ovat kuitenkin selvästi voimakkaampia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin finanssipoliittisen sopeutuksen vaikutuksia Suomessa. Siinä arvioidaan finanssipolitiikan kertoimia eli sitä, kuinka paljon bruttokansantuote muuttuu julkisten menojen tai verotulojen muuttuessa.

Tutkimus toteutettiin Etlassa valtioneuvoston tiedontarpeisiin. Tiedotteen mukaan siinä yhdistettiin kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta uuteen empiiriseen analyysiin, joka perustuu Tilastokeskuksen tutkimusta varten kokoamaan aineistoon. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raporttia ei pidä tulkita hallituksen kannaksi. Valtioneuvoston tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Tiedotteen mukaan tutkimuksen olennainen johtopäätös on, että eri meno- ja tulolajien välillä on merkittäviä eroja. Tutkimuksen tulosten perusteella julkisten investointien leikkaaminen aiheuttaisi merkittäviä tuotantomenetyksiä ja voisi heikentää pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

Myös julkisille palkkamenoille havaittiin tiedotteen mukaan melko suuri menokerroin. Tiedote liittää palkkamenot julkisen sektorin ydintehtäviin ja tuottaviin palveluihin, kuten hallintoon, turvallisuuteen, liikenteeseen sekä terveys- ja koulutuspalveluihin.

Menopuolella välituotekäyttöön sekä osaan tulonsiirroista, kuten eläkkeisiin, kohdistuvat sopeutustoimet näyttävät tiedotteen mukaan olevan tuotannon kannalta vähemmän haitallisia kuin julkisiin investointeihin ja palkkamenoihin kohdistuvat leikkaukset.

Tulopuolella raportin tulokset viittaavat tiedotteen mukaan siihen, että kulutusverojen ja yhteisöveron kiristämisellä näyttäisi olevan selkeä kielteinen vaikutus tuotantoon. Tiedotteen mukaan mahdollinen verotulojen kasvattaminen tulisi Suomen korkean verokertoimen ja tutkimuskirjallisuuden näytön perusteella toteuttaa ensisijaisesti veropohjaa laajentamalla, esimerkiksi vähentämällä verotukia ja veropoikkeuksia sekä hyödyntämällä haitta- ja ympäristöveroja, ennemmin kuin korottamalla veroasteita.

Raportin laativat tiedotteen mukaan Sakari Lähdemäki Etlasta, Päivi Puonti ja Juha Tervala Helsingin yliopistosta.

Tutkimus julkaistiin tilanteessa, jossa julkisen talouden sopeutuksesta käydään poliittista keskustelua. Valtioneuvosto päätti 30. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suunnitelma sisältää päätöksen valtiontalouden kehyksistä ja esittelee hallituksen keskeiset vero-, meno- ja rakennepoliittiset toimet.

Valtioneuvoston budjettisivun mukaan hallitus kokoontuu elo–syyskuussa talousarvioneuvotteluun, jossa se käsittelee valtiovarainministeriön valmistelemaa budjettiehdotusta.