Tutkimus suosittelee kansallista petoskeskusta verkkopetosten torjuntaan

Valtioneuvoston tutkimustoiminnan torstaina julkaiseman tiedotteen mukaan tuore tutkimus arvioi, että tietoverkkoavusteiset petokset ovat nousseet Suomessa nopeasti yhdeksi vakavimmista rikosilmiöistä. Tutkimuksen keskeinen viesti on tiedotteen mukaan, etteivät verkkopetokset ole hallitsematon ilmiö, vaan niitä voidaan vähentää merkittävästi, jos torjuntaan panostetaan.

Valtioneuvoston tiedotteessa tutkimusraportista nostetaan esiin kolme pääviestiä: tekniseen torjuntaan panostaminen, nopeuden merkitys sekä koko rikosketjun osallistuminen torjuntaan.

Raportti suosittelee tiedotteen mukaan ympärivuorokautista toimintamallia vakaviin petostilanteisiin sekä kansallista petoskeskusta, joka voisi reagoida kiireellisiin tilanteisiin viivytyksettä. Nopeutta korostetaan, koska verkkopetoksissa rikoshyöty siirtyy usein minuuteissa tai tunneissa.

Tiedotteen mukaan raportti painottaa erityisesti pankkien, poliisin ja rahanpesun selvittelykeskuksen nopeaa yhteistyötä. Torjunnan onnistuminen riippuu siitä, kuinka nopeasti nämä toimijat pystyvät toimimaan yhdessä petostilanteissa.

Tutkimuksen mukaan teknistä torjuntaa pitäisi vahvistaa. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomessa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että huijauspuheluita, huijausviestejä ja huijaussivustoille ohjautuvaa liikennettä voidaan estää ennen vahinkojen syntymistä.

Teknisiä torjuntakeinoja on otettu käyttöön jo aiemmin. Traficomin mukaan sen, Keskusrikospoliisin, Elisan ja muiden teleoperaattorien yhteistyössä kehittämä ratkaisu pystyy tunnistamaan ja estämään ulkomailta tulevien puheluiden numerotiedon väärentämistä. Traficom on myös kertonut, että tekstiviestien lähettäjien tunnistaminen ja lähettäjätunnusten käyttöoikeuden varmistaminen tuli 4. toukokuuta 2026 alkaen pakolliseksi organisaatioille, jotka lähettävät tekstiviestejä kansalaisille. Uudistetun määräyksen tavoitteena on estää organisaatioiden nimissä lähetettäviä huijausviestejä.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan verkkopetos ei yleensä ala pankissa, vaan esimerkiksi puhelussa, tekstiviestissä, hakukoneessa, sosiaalisessa mediassa tai verkkoalustalla. Tehokas torjunta edellyttää tiedotteen mukaan viranomaisten, pankkien, teleoperaattorien, digitaalisten alustojen ja järjestöjen osallistumista.

Ilmiön taloudellinen mittakaava on kasvanut nopeasti. Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen toimenpideohjelman mukaan poliisille tehtiin vuonna 2024 noin 32 449 rikosilmoitusta rikoksista, jotka luokitellaan tietoverkkoavusteisiksi petosrikoksiksi. Rikoshyödyn määrä oli vähintään 84,2 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta kokonaisuutena noin 70 prosenttia.

Poliisin 4. helmikuuta 2026 julkaiseman uutisen mukaan Suomessa tuli vuonna 2025 poliisin tietoon 10 358 tietoverkkoavusteista petosta, joiden yhteenlaskettu rikoshyöty oli noin 88 miljoonaa euroa.

Tutkimusraportin laativat Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Vaasan yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja PTT:n tutkijat.