TEM valmistelee lakia sähkön vähittäishintojen sääntelystä mahdollisen hintakriisin varalle

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan lakia, joka mahdollistaisi sähkön vähittäismyyntihintojen sääntelyn sähkön hintakriisin aikana. Hankesivun mukaan valmistelu oli 2. huhtikuuta yhä käynnissä, ja hankkeen arvioitu esittelyviikko oli 22/2026.

Kyse ei olisi nyt käyttöön otettavasta hintakatosta, vaan varautumismallista. Ministeriön hankesivun ja tammikuussa julkaistun tiedotteen mukaan lain mahdollisesta voimaantulosta ja voimassaolosta säädettäisiin erikseen lailla. Samalla päätettäisiin myös siitä, sisällytetäänkö hintasääntelyn edellyttämät korvaukset valtion talousarvioon.

Kansallinen sääntelykehikko voitaisiin ottaa käyttöön vain, jos Euroopan unionin neuvosto julistaa jäsenvaltiota koskevan alueellisen tai koko unionin laajuisen sähkön hintakriisin. EU:n sähkömarkkinadirektiiviin lisätyn 66 a artiklan mukaan kynnys tällaiselle julistukselle on korkea: tukkuhintojen on oltava vähintään 2,5-kertaiset edellisten viiden vuoden keskiarvoon verrattuna ja vähintään 180 euroa megawattitunnilta vähintään kuuden kuukauden ajan. Lisäksi vähittäishintojen on noustava noin 70 prosenttia vähintään kolmen kuukauden ajaksi.

Saman artiklan mukaan neuvoston kriisipäätös voisi olla voimassa enintään vuoden kerrallaan, ja sitä voitaisiin jatkaa enintään vuoden jaksoissa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto huomauttaa lausunnossaan myös, että useista keskeisistä seikoista, kuten kattohinnasta, tukikatosta ja niiden soveltamisajasta, säädettäisiin vasta voimaantulolailla.

Ministeriön tiedotteen mukaan säänneltyä hintaa voitaisiin soveltaa pieniin yrityksiin ja loppukäyttäjiin, joiden sähköntoimitussopimus on yksilöity henkilötunnuksella. Säännelty hinta voitaisiin asettaa erisuuruisena eri loppukäyttäjäryhmille. Ehdotetun lain noudattamista valvoisi Energiavirasto.

Tiedotteen mukaan hintasääntelyn aikana sähköyhtiön tarjoamien määräaikaisten kiinteähintaisten sähkösopimusten kesto rajattaisiin enintään vuoteen. Tavoitteena on vähentää riskiä siitä, että kuluttaja sitoutuu poikkeuksellisen korkeaan hintaan pitkäksi aikaa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi lausunnossaan, että markkina- ja hintamekanismiin puuttuminen on lähtökohtaisesti ongelmallista. Virasto pitää kuitenkin tärkeänä, että sääntelyn soveltamiskynnys on asetettu korkealle ja että hyvin poikkeuksellisiin oloihin varaudutaan etukäteen.

Virasto pitää olennaisena myös sitä, että hintakattosääntelystä aiheutuvat tappiot korvataan sähkönmyyjille. Sen mukaan tämä hillitsisi sääntelyn kielteisiä markkinavaikutuksia ja vähentäisi kannustimia muuttaa markkinakäyttäytymistä hintakaton vuoksi.

Lausunnossaan virasto varoittaa, että hintasääntely voisi aiheuttaa tukkumarkkinoilla saatavuushäiriöitä ja siirtää tarjontaa markkinoille, joilla hintakattoa ei ole tai se on lievempi. Vähittäismarkkinoilla seurauksina voisivat sen mukaan olla toimijoiden poistuminen markkinoilta, sopimusvalikoiman heikkeneminen sekä tietojärjestelmäinvestointien muodostuminen markkinoille tulon esteiksi.

Virasto toteaa lisäksi, että luonnoksen mahdollistama alaraja, arvonlisäveroton 18 senttiä kilowattitunnilta, olisi historiallisesti jo hyvin poikkeuksellinen sähkön vähittäishintataso.