TEM:n lakiluonnos toisi työsuhdeolettaman ja seuraamusmaksut alustatyöhön

Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen uudesta alustatyölaista. Lausuntoja voi antaa 28. elokuuta 2026 asti.

Lakiluonnoksen tarkoituksena on panna Suomessa täytäntöön EU:n alustatyödirektiivi, joka koskee työehtojen ja työolojen parantamista alustatyössä. TEM:n mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan 2. joulukuuta 2026, johon mennessä direktiivi on pantava täytäntöön jäsenmaissa.

Lakiluonnosta sovellettaisiin Suomessa tehtävään alustatyöhön riippumatta siitä, mihin alustayritys on sijoittautunut.

Valmistelu tehtiin kolmikantaisessa työryhmässä. TEM:n tiedotteen mukaan työryhmä ei ollut työssään yksimielinen.

Keskeinen muutos olisi työsuhdeolettama. TEM:n mukaan sen tarkoituksena on helpottaa sen määrittämistä, onko alustan välityksellä työskentelevä henkilö työntekijä vai itsenäinen ammatinharjoittaja. Ministeriön mukaan olettama kääntäisi todistustaakan palvelussuhteen muodosta alustatyöntekijältä alustayritykselle.

EU-direktiivin mukaan työtä välittävän digitaalisen alustan ja alustatyötä tekevän henkilön sopimussuhde oletetaan oikeudellisesti työsuhteeksi, kun havaitaan johtamista ja valvontaa osoittavia seikkoja kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten tai käytännön mukaisesti. Jos digitaalinen työalusta pyrkii kumoamaan olettaman, sen on näytettävä toteen, ettei sopimussuhde ole työsuhde.

Luonnoksessa säädettäisiin myös keinoista parantaa algoritmijohtamisen eli automatisoitujen päätöksenteko- ja seurantajärjestelmien käytön läpinäkyvyyttä. TEM:n mukaan alustatyötä tekevien henkilötietojen suojaa vahvistettaisiin.

Direktiivi edellyttää, että digitaaliset työalustat antavat automatisoitujen seuranta- ja päätöksentekojärjestelmien käytöstä tietoa alustatyötä tekeville henkilöille, alustatyöntekijöiden edustajille ja pyynnöstä kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

Direktiivin mukaan annettavat tiedot koskevat muun muassa järjestelmien käyttöä, seurattujen tietojen ja toimien luokkia, seurannan tarkoitusta, automatisoitujen päätösten luokkia, päätöksenteon pääparametreja sekä perusteita esimerkiksi käyttäjätilin rajoittamiselle tai sulkemiselle, maksusta kieltäytymiselle ja sopimusasemaa koskeville päätöksille.

TEM:n mukaan lakiluonnoksessa säädettäisiin lisäksi vastatoimien kiellosta ja seuraamusmaksuista. Työsuojeluviranomaisella olisi oikeus määrätä seuraamusmaksu alustayrityksille ja välittäjille lain säännösten rikkomisesta.

EU-direktiivi edellyttää, että seuraamukset ovat tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia rikkomuksen luonteeseen, vakavuuteen ja kestoon sekä rikkomuksen kohteena olevien työntekijöiden määrään nähden.

Tietosuoja-asioissa direktiivin artiklojen 7–11 soveltamisen valvonnasta vastaavat tietosuoja-asetuksen soveltamista valvovat viranomaiset. Näiden artiklojen rikkomuksiin sovelletaan tietosuoja-asetuksen mukaista hallinnollisten seuraamusmaksujen ylärajaa, joka on enintään 20 miljoonaa euroa tai yrityksen tapauksessa enintään neljä prosenttia edeltävän tilikauden maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.

TEM:n mukaan työryhmä ehdottaa myös kansallista sääntelyä, jonka perusteella alustayrityksen olisi tunnistettava alustatyötä tekevä henkilö ja kohtuullisin toimin varmistuttava tähän sovellettavien sopimusehtojen asianmukaisuudesta. Ministeriön mukaan tarkoituksena on torjua epäasiallisten sopimusehtojen soveltamista, pimeää työtä ja harmaata taloutta.