Uutinen · 4.6.2026 klo 06.16

Suomi täydensi EU:n sähköisiä todisteita koskevaa menettelyä

Kesäkuun alussa voimaan tulleet lait määrittävät, ketkä Suomessa voivat antaa eurooppalaisen esittämis- tai säilyttämismääräyksen rikosasioissa. EU-asetusta sovelletaan 18. elokuuta 2026 alkaen.

Sääntely

Oikeussalin pöydällä on asiakirjoja ja kannettava, taustalla Suomen ja EU:n värejä.

Suomi on säätänyt kansalliset täydennykset EU:n uuteen sähköisiä todisteita koskevaan menettelyyn. Finlexissä julkaistut lait 436/2026 ja 438/2026 annettiin 29. toukokuuta ja tulivat voimaan 1. kesäkuuta.

Uudessa sääntelyssä on kaksi keskeistä ajankohtaa. Suomen täydentävä lainsäädäntö on jo voimassa, mutta EU:n asetusta 2023/1543 sovelletaan 18. elokuuta 2026 alkaen. Asetus koskee eurooppalaisia esittämismääräyksiä ja eurooppalaisia säilyttämismääräyksiä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä tietyissä vapaudenmenetyksen täytäntöönpanotilanteissa.

Suomessa eurooppalaisen esittämismääräyksen voi lain 436/2026 mukaan antaa pidättämiseen oikeutettu virkamies, jolla on tutkinnanjohtajan toimivaltuudet poliisissa, Tullissa tai Rajavartiolaitoksessa. Tällöin määräyksen vahvistaa syyttäjä. Myös tuomioistuin voi vahvistaa määräyksen. Syyttäjä voi lisäksi itse antaa asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun eurooppalaisen esittämismääräyksen.

Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen eurooppalaisen esittämismääräyksen voi Suomessa antaa syyttäjä tai pidättämiseen oikeutettu tutkinnanjohtaja poliisissa, Tullissa tai Rajavartiolaitoksessa. Tällöin määräyksen vahvistaa tuomioistuin. Käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus voivat lain mukaan antaa eurooppalaisen esittämismääräyksen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Lakiin sisältyy oikeusturvaa koskeva lisäehto: jos eurooppalaisen esittämismääräyksen antaminen edellyttäisi Suomessa vastaavissa oloissa tuomioistuimen päätöstä, päätös on haettava määräyksen perusteeksi.

Eurooppalaisen säilyttämismääräyksen voi Suomessa antaa pidättämiseen oikeutettu virkamies, jolla on tutkinnanjohtajan toimivaltuudet poliisissa, Tullissa tai Rajavartiolaitoksessa. Määräyksen vahvistaa syyttäjä, ja myös tuomioistuin voi vahvistaa sen.

Helsingin käräjäoikeudelle on säädetty erityinen tehtävä Suomeen tulevissa määräyksissä. Lain 436/2026 mukaan se on EU-asetuksen 8, 10 ja 12 artiklassa tarkoitettu täytäntöönpanoviranomainen. Asetuksen 12 artiklan mukainen asia on otettava Helsingin käräjäoikeudessa viipymättä käsiteltäväksi ja ratkaistava kiireellisesti viimeistään 10 päivän kuluessa 8 artiklan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Asetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisissa hätätilanteissa määräaika on 96 tuntia.

Poliisi on Suomessa täytäntöönpanoviranomainen asetuksen 10 artiklan 5 kohdassa, 11 artiklan 4 kohdassa sekä 16 ja 17 artiklassa tarkoitetuissa asioissa. Poliisin on lain 436/2026 mukaisessa täytäntöönpanomenettelyssä asetuksen 16 artiklan mukaisesti joko tunnustettava eurooppalainen esittämis- tai säilyttämismääräys tai päätettävä olla tunnustamatta sitä.

Jos asetuksen 16 artiklan mukainen asia sisältää laissa erikseen mainittuihin kieltäytymisperusteisiin liittyvää oikeudellista harkintaa, syyttäjä päättää tunnustamisesta tai siitä kieltäytymisestä poliisin esittelystä. Jos asetuksen 16 artiklan mukainen asia kuuluu asetuksen 8 artiklan soveltamisalaan, Helsingin käräjäoikeus päättää tunnustamisesta tai siitä kieltäytymisestä poliisin vaatimuksesta.

Palveluntarjoajia koskeva rinnakkainen sääntely perustuu EU-direktiiviin 2023/1544. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että unionissa palveluja tarjoavat palveluntarjoajat nimeävät tai nimittävät vähintään yhden vastaanottajan sähköisten todisteiden keräämistä rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevien päätösten ja määräysten vastaanottamista, noudattamista ja täytäntöönpanoa varten.

Direktiivin mukaan palveluntarjoajien, jotka tarjoavat palveluja unionissa 18. helmikuuta 2026, on nimettävä nimetty toimipaikka tai nimitettävä laillinen edustaja 18. elokuuta 2026 mennessä. Myöhemmin palvelut aloittavien määräaika on kuusi kuukautta palvelujen aloittamisesta.

Lain 436/2026 mukaan Poliisihallituksen yhteydessä toimiva seuraamuskollegio voi määrätä seuraamusmaksun vastaanottajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö asetuksen mukaisia tietojen säilyttämis-, toimittamis-, ilmoittamis- tai luottamuksellisuusvelvoitteita. Laki 438/2026 liittää sakon täytäntöönpanosta annetun lain soveltamisalaan lain 436/2026 18 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun ja lain 437/2026 6 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun.

Uudistus antaa suomalaisille rikosprosessiviranomaisille EU-menettelyyn perustuvan kanavan sähköisten todisteiden hankkimiseen palveluntarjoajilta.

Taustat

Mihin jutun tiedot nojaavat

Alla näkyvät lähteet, joihin jutun keskeiset tiedot on sidottu.