Suomi täsmensi EU-budjettikantaansa: osaan uusista omista varoista suhtaudutaan myönteisesti

EU-ministerivaliokunta tarkensi 3. heinäkuuta Suomen aiemmin määriteltyjä kantoja EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuosille 2028–2034. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan linjaukset koskevat rahoituskehyksen kokonaistasoa, uusia omia varoja ja eräitä keskeisiä neuvottelukysymyksiä.

EU:n monivuotinen rahoituskehys määrittelee EU-rahoituksen määrän ja kohdentamisen vuosille 2028–2034. Komissio antoi tulevaa rahoituskehystä koskevan paketin keskeiset ehdotukset 16. heinäkuuta 2025. Pakettiin sisältyy myös ehdotus EU:n omien varojen järjestelmäksi.

Suomen kannan mukaan rahoituskehyksen kokonaistason tulisi pysyä kohtuullisena. Suomi tukee rahoituskehyksen ja sen painopisteiden modernisointia, mutta säästöt tulisi Suomen mukaan kohdentaa niin, että uudistettu rakenne säilyy tasapainoisena.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomen mielestä rahoituksen painotuksissa on otettava huomioon puolustus, turvallisuus, strateginen kilpailukyky ja Ukrainan rahoitus.

Suomi suhtautuu myönteisesti muun muassa hiilirajamekanismiin perustuvaan omaan varaan eli CBAM-maksuun, keräämättömään sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun perustuvaan omaan varaan sekä tupakan valmisteveroon perustuvaan omaan varaan.

Valtioneuvoston taustasivun mukaan komission ehdotus käynnisti pitkän neuvotteluprosessin. Suomen lopulliset kannat muodostetaan neuvottelujen loppuvaiheessa muodostuvan kokonaisuuden perusteella.

Valtioneuvoston tiedotteessa ei esitetä arviota siitä, miten 3. heinäkuuta tehty linjaus vaikuttaisi Suomen nettomaksuosuuteen tai euromääräisiin maksuihin.