Suomi raportoi Natolle laajempia turvallisuusmenoja 2,4 prosenttia BKT:stä vuonna 2026

Suomi kertoo ylittävänsä Naton laajempien puolustusta ja turvallisuutta tukevien menojen 1,5 prosentin tavoitteen vuonna 2026. Puolustusministeriön keskiviikkona julkaiseman tiedotteen mukaan talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, mitä Suomi raportoi tähän menokokonaisuuteen.

Puolustusministeriön mukaan vuonna 2026 toteutuvien kustannusten taso on 2,4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Se ylittää Naton 1,5 prosentin tavoitteen.

Kyse on eri kokonaisuudesta kuin Naton varsinainen puolustusmenotavoite. Naton kesän 2025 Haagin-huippukokouksessa vahvistettu viiden prosentin tavoitetaso jakautuu 3,5 prosenttiin varsinaisia puolustusmenoja ja 1,5 prosenttiin laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta vahvistavia menoja. Tavoitetaso tulee saavuttaa vuoteen 2035 mennessä.

Puolustusministeriön tiedotteen mukaan Suomen laajempaan 1,5 prosentin kokonaisuuteen raportoidaan lakisääteisiä valmiuden ja varautumisen tehtäviä sekä maanpuolustukselle välttämättömiä suorituskykyjä, joiden ylläpito ja kehittäminen kuuluvat muille hallinnonaloille kuin puolustusministeriölle.

Tällaisia menoja ovat tiedotteen mukaan muun muassa operatiivisten suunnitelmien toimeenpanon mahdollistamiseen, puolustusteollisen pohjan vahvistamiseen, puolustusalan innovaatioihin, siviilivalmiuteen, kriisinkestävyyteen ja Ukrainan tukemiseen liittyvät menot.

Varsinaiseen 3,5 prosentin tavoitteen mukaiseen puolustusmenokokonaisuuteen lasketaan Naton määritelmien mukaan valtion puolustusbudjetti eli puolustusministeriön hallinnonalan menot, osa Rajavartiolaitoksen menoista, ulkoministeriön osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta sekä puolustushallinnon eläkemaksut.

Puolustusministeriö toteaa, ettei Naton määritelmän mukaisen 1,5 prosentin tavoitteen ylittäminen vaikuta varsinaisia puolustusmenoja koskevan 3,5 prosentin tavoitteen saavuttamiseen.

Raportointia on valmisteltu poikkihallinnollisesti puolustusministeriön johdolla. Puolustusministeriö vastaa Suomessa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta.

Puolustusministeriön tiedote ei erittele 2,4 prosentin kokonaisuutta euroina, momenteittain tai hallinnonaloittain. Siksi tiedotteen perusteella ei voi arvioida tarkemmin, kuinka suuri osa kokonaisuudesta koostuu esimerkiksi varautumisesta, siviilivalmiudesta, puolustusteollisuuden vahvistamisesta tai Ukrainan tukemisesta.