Suomi jatkoi Israelin puolustusmateriaaliyhteistyötä vuoteen 2034 – ulkoministeriötä ei informoitu eikä asiasta tiedotettu

Suomi on jatkanut Israelin kanssa puolustusmateriaalialan yhteistyötä koskevaa yhteisymmärryspöytäkirjaa, joka on voimassa vuoteen 2034 asti. Asia käy ilmi Ylen selvityksestä, jonka mukaan Suomi ehdotti pöytäkirjan jatkamista alkuvuonna 2024 Gazan sodan jo raivotessa. Puolustusministeriö ei tiedottanut asiasta julkisuuteen.

Pöytäkirjan tarkoitus on varmistaa sotatuotteiden tutkimusta, kehittämistä ja hankintatoimintaa koskeva yhteistyö Suomen ja Israelin välillä. Se on laadittu alun perin vuonna 2013, ja sitä on jatkettu viiden vuoden jaksoissa. Tuorein jatko poikkeaa aiemmasta: voimassaoloajaksi sovittiin kymmenen vuotta, ja toisin kuin vuoden 2019 jatkossa, ulkoministeriötä ei Ylen tietojen mukaan informoitu.

Pöytäkirjan tarkkaa sisältöä ei ole julkistettu, eikä ole vahvistettu, kuinka laajasti hallituksessa asiasta tiedettiin.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) hyväksyi pöytäkirjan alkuvuonna 2024. Hän pitää pöytäkirjan laatimista tavallisena toimintatapana puolustustarvikekauppaa tekevien maiden välillä. Hänen mukaansa pöytäkirja on olemassa olevien ilmapuolustusjärjestelmien ja muun hankintayhteistyön toimeenpanoa, ei dramaattinen uusi linjaus.

”Meillä on yhteistyöasiakirjat 40 maan kanssa, ja Israel on pitkään ollut yksi niistä”, Häkkänen sanoi Ylelle.

Suomella on Israelin kanssa merkittäviä puolustushankintoja. Juuri ennen Gazan sotaa Marinin hallitus päätti hankkia Israelilta yli 300 miljoonan euron arvoisen Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän. Lisäksi esimerkiksi Patria on tehnyt tiivistä tuotekehitystä israelilaisyhtiöiden kanssa.

Tutkija Kari Paasonen Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta arvioi, että pöytäkirjan jatko osoittaa Suomen halunneen tiivistää yhteistyötä Israelin kanssa. Hänen mukaansa Suomi on käytännössä riippuvainen israelilaisesta aseteollisuudesta, koska aiemmin tehdyt asejärjestelmät tarvitsevat huoltoa, varaosia ja päivityksiä.

Paasonen pitää ongelmallisena, ettei tuoreimmasta pöytäkirjan jatkosta ole tehty ulkopoliittista arviota. Kun pöytäkirjaa jatkettiin vuonna 2019, asia tuotiin myös ulkoministeriön tietoon. Vuonna 2024 näin ei Ylen tietojen mukaan tehty.

”Puolustuspolitiikka on myös ulkopolitiikkaa. Sotateollisella yhteistyöllä Israelin kanssa voi olla vaikutusta myös Suomen ulkopoliittiseen liikkumavapauteen”, Paasonen sanoi Ylelle.

Oppositio on reagoinut asiaan voimakkaasti. Vasemmistoliitto kertoi jättävänsä hallitukselle kirjallisen kysymyksen selvittääkseen, ketkä ovat olleet tietoisia pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela pitää linjaa sietämättömän häpeällisenä ja arvostelee erityisesti sitä, että aloite tuli Suomelta ja pöytäkirja solmittiin kymmeneksi vuodeksi aiempien viiden vuoden syklien sijaan.

”Kansanmurhaa suorittavan valtion kanssa ei tehdä asekauppaa tai puolustusyhteistyötä, piste”, Koskela sanoi tiedotteessa.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kutsui kokoomuksen Israel-politiikkaa historialliseksi häpeäksi. Hän moitti, että kymmenen vuoden puolustusyhteistyöhön Israelin kanssa löytyi poliittista tahtoa, mutta Palestiinan tunnustamiseen tai Israel-riippuvuuksien purkamiseen ei.

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö vaati Suomea irtautumaan sopimuksesta ja syytti hallitusta salailusta. Hän kysyi, olivatko pääministeri ja ulkoministeri tietoisia sopimuksesta vai puhuivatko he julkisuudessa muuta.

Israelin puolustusministeriön edustaja on aiemmin kuvaillut Suomea Israelin portiksi Naton ja Euroopan markkinoille.

Pöytäkirjaan liittyy myös yhteinen koordinaatioryhmä, joka kokoontuu vähintään vuosittain. Suomea ryhmässä edustaa puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston johtaja Olli Ruutu. Yle ei saanut Ruudulta haastattelua.

Toukokuussa Helsingissä järjestettiin Suomen ja Israelin välinen puolustusalan seminaari, jossa kymmenet sotateollisuuden yritykset solmivat suhteita. Puolustusministeriö kiisti olleensa järjestämässä tapahtumaa, vaikka Ruutu piti siellä puheen.

Pöytäkirjan jatkamisen ajoitus on herättänyt kritiikkiä, koska Israelin sotatoimet Gazassa olivat tuolloin johtaneet kymmenientuhansien siviilien kuolemaan ja Israelia syytettiin kansanmurhasta. Kansainvälinen tuomioistuin ICJ tutkii parhaillaan, täyttyvätkö kansanmurhan kriteerit.

Toistaiseksi on epäselvää, milloin pöytäkirja tarkalleen allekirjoitettiin ja mitä kaikkea se sisältää. Myöskään sitä, tiesivätkö muut ministerit tai pääministeri jatkosta, ei ole vahvistettu.

Häkkänen ei halunnut spekuloida, voitaisiinko pöytäkirja lakkauttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa ICJ toteaisi Israelin syyllistyneen kansanmurhaan.

”En lähde sitä spekuloimaan”, hän sanoi Ylelle.

Suomen ja Israelin puolustusyhteistyö on jatkunut pitkään, mutta sen julkinen käsittely on ollut vähäistä. Ylen selvitys on tuonut esiin, että yhteistyö on laajempaa kuin julkisuudessa on tiedetty.

Oppositio on luvannut jatkaa asian selvittämistä eduskunnassa. Vasemmistoliiton kirjallinen kysymys on tarkoitus jättää lähiaikoina.

Pöytäkirjan jatko on osa laajempaa keskustelua Suomen suhteesta Israeliin. Hallitus on toistuvasti korostanut, että Suomi ei käy aktiivista asekauppaa Israelin kanssa, mutta samaan aikaan puolustusmateriaaliyhteistyö on jatkunut ja syventynyt.

Tutkija Paasosen mukaan julkisuuteen annettu viesti on ollut ristiriidassa todellisuuden kanssa.

”Julkisuuteen annettu viesti on, että Suomi ei halua ainakaan tiivistää puolustusmateriaaliin liittyvää yhteistyötään Gazan sodan vuoksi”, hän sanoi. ”Puolustusteollisuuden yhteisymmärryspöytäkirja ja sen jatko osoittaa, että juuri yhteistyön tiivistämistä Suomi on kuitenkin halunnut.”