Suomen väkiluku kasvoi alkuvuonna vain 16 hengellä – syntyneiden määrä kasvoi ja nettomaahanmuutto pieneni

Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla vain 16 hengellä, ilmenee Tilastokeskuksen korjatuista ennakkotiedoista. Kesäkuun lopussa maan ennakkoväkiluku oli 5 652 897.

Kasvu hidastui selvästi vuotta aiemmasta. Heinäkuussa 2025 julkaistun ennakkotiedon mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi–kesäkuussa 8 801 hengellä.

Tilastokeskus korjasi vuoden 2026 julkistuksen tekstiä julkaisupäivänä 23. heinäkuuta. Luvut ovat ennakkotietoja.

Tammi–kesäkuussa 2026 syntyi 23 662 lasta ja kuoli 30 315 ihmistä. Kuolleita oli 6 653 enemmän kuin syntyneitä, joten luonnollinen väestönmuutos pienensi väkilukua saman verran.

Tilastokeskuksen tuoreen vuosivertailun mukaan lapsia syntyi 1 255 enemmän ja ihmisiä kuoli 392 enemmän kuin vuoden 2025 vastaavana aikana. Aiempien kuukausien ennakkotiedot voivat päivittyä myöhemmin saapuvien ilmoitusten perusteella. Siksi tuoreen vuosivertailun lukuja ei voi verrata suoraan heinäkuussa 2025 julkaistun ennakkotiedon osatekijöihin.

Syntyneiden määrän lisäksi nousua näkyy ennakollisessa kokonaishedelmällisyysluvussa. Heinäkuusta 2025 kesäkuuhun 2026 ulottuvan 12 kuukauden jakson luku oli 1,34. Vuoden 2025 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30. Nousu ei vielä osoita, että syntyvyys olisi kääntynyt pysyvään kasvuun.

Väestökehitystä tuki edelleen muuttovoitto ulkomailta. Suomeen muutti alkuvuonna 19 720 henkeä ja Suomesta ulkomaille 14 494 henkeä. Nettomaahanmuutto oli siten 5 226 henkeä.

Nettomaahanmuutto jäi kuitenkin 7 695 henkeä pienemmäksi kuin vuoden 2025 vastaavana aikana. Tilastokeskuksen vuosivertailun mukaan maahanmuuttoja oli 1 832 vähemmän ja maastamuuttoja 5 863 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Maastamuuton kasvussa näkyvät erityisesti Viroon kirjatut muutot. Viroon kirjattiin tammi–kesäkuussa 7 919 maastamuuttoa, kun vuotta aiemmin määrä oli 1 870.

Tilastokeskuksen mukaan poikkeuksellinen kasvu johtui Suomen ja Viron välillä voimaan tulleesta väestörekisteritietojen vaihtoa koskevasta valtiosopimuksesta. Sen mukaan henkilöllä voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhdessä maassa. Tämän vuoksi Virossa tosiasiallisesti asuvia henkilöitä, joilla on ollut vakinainen osoite kummankin maan rekisterissä, kirjattiin Suomesta Viroon muuttaneiksi.

Luonnollinen väestönmuutos vähensi väkilukua 6 653 hengellä ja nettomaahanmuutto lisäsi sitä 5 226 hengellä. Yhteensä nämä tekijät vähensivät väkilukua 1 427 hengellä.

Väkiluvun kokonaismuutos kääntyi silti 16 henkeä plussalle väkiluvun korjauksen vuoksi. Tilastokeskuksen kuukausitiedoista laskettuna korjauksen nettovaikutus oli tammi–kesäkuussa 1 443 henkeä. Ilman korjausta väkiluku olisi vähentynyt alkuvuonna.

Maakuntien väliset erot olivat suuria. Väkiluku kasvoi vain viidessä maakunnassa ja väheni neljässätoista.

Selvästi eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, jossa lisäystä kertyi 7 220 henkeä. Uudenmaan kasvu ylitti koko maan nettokasvun, koska useimpien muiden maakuntien väkiluku väheni.

Uudenmaan kasvu jäi myös selvästi pienemmäksi kuin vuoden 2025 vastaavan ajanjakson ennakkotiedossa. Tuolloin maakunnan väkiluvun ilmoitettiin kasvaneen 11 648 hengellä.

Muissa kasvaneissa maakunnissa muutokset olivat selvästi pienempiä. Varsinais-Suomen väkiluku kasvoi 594 hengellä, Pirkanmaan 256 hengellä, Ahvenanmaan 116 hengellä ja Keski-Pohjanmaan 29 hengellä.

Suurin väestötappio kirjattiin Keski-Suomessa, jossa väkiluku väheni 1 417 hengellä. Etelä-Karjalan väkiluku pieneni 1 280 hengellä.

Ennakkotietojen myöhempi tarkentuminen on syytä ottaa huomioon erityisesti eri ajankohtina julkaistujen tietojen vertailussa. Vuoden 2026 tiedotteen vuosimuutokset perustuvat päivitettyihin vertailutietoihin, kun taas heinäkuussa 2025 julkaistut luvut kuvasivat tuolloin käytettävissä olleita ennakkotietoja.