Suomen ensimmäinen kansallisen turvallisuuden strategia ulottuu vuoteen 2035

Valtioneuvosto hyväksyi keskiviikkona 13. toukokuuta periaatepäätöksen Suomen kansallisen turvallisuuden strategiasta. Valtioneuvoston mukaan kyse on Suomen ensimmäisestä kansallisen turvallisuuden strategiasta.

Strategia koskee vuosia 2026–2035, ja sen tavoitetila ulottuu vuoteen 2035. Strategian tarkoituksena on tunnistaa kansallisen turvallisuuden ydinintressit, keskittyä vakavimpiin kansallisen turvallisuuden uhkiin vastaamiseen ja antaa suuntaviivat niiden toimien priorisointiin, joita ydinintressien suojaaminen edellyttää.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan suojattavia ydinintressejä ovat kansakunnan turvallisuus ja hyvinvointi, Suomen valtion jatkuvuus, Suomen suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus, demokraattinen valtiojärjestys ja oikeusvaltio sekä yhteiskunnan vakaus.

Kansallisen turvallisuuden vahvistamisen painopisteiksi tiedotteessa nimetään puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen, yhteistyö liittolaisten kanssa, yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistaminen, strategisten riippuvuuksien hallinta, hybridivaikuttamiseen varautuminen, teknologisen kehityksen haasteisiin vastaaminen ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen.

Valtioneuvoston tiedotteessa Mari Rantanen mainitsee uhkaesimerkkeinä Venäjän uhan, järjestäytyneen rikollisuuden ja katujengit.

Strategian keskeinen tavoite on, että kansallinen turvallisuus otetaan aiempaa systemaattisemmin huomioon ministeriöiden ja viranomaisten työssä sekä päätöksenteossa. Strategian toteuttamiseksi laaditaan erillinen toimeenpanosuunnitelma, ja siihen liittyvän työn on määrä käynnistyä strategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2026.

Strategia on laadittu osana valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämistä. Tammikuussa julkaistun kehittämishankkeen loppuraportin mukaan Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on heikentynyt viime vuosina perustavanlaatuisesti erityisesti Venäjän aggressiivisen toiminnan takia.

Saman loppuraportin mukaan Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin.

Strategian laatiminen perustuu myös hallitusohjelman kirjaukseen. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus laatii kansallisen turvallisuuden strategian.