Uutinen · 30.8.2026 klo 18.00

Sote-järjestöjen leikkaukset realisoitumassa: 1 399 henkilöä irtisanomis- tai lomautusuhan alla – 57 prosenttia järjestöistä suunnittelee vähennyksiä

Tuore kysely paljastaa hallituksen STEA-leikkausten työllisyysvaikutukset. SOSTEn arvion mukaan henkilöstö voi vähentyä lähes 2 700 henkilötyövuodella vuoteen 2027 mennessä, ja säästöistä voi jäädä toteutumatta yli kolmannes.

Politiikka

Tyhjä toimistokäytävä, hämärä valaistus, pahvilaatikoita pöydällä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat valtionavustusten leikkaukset ovat konkretisoitumassa työpaikkojen menetyksinä. Hyvinvointiala Halin ja SOSTEn tuoreen kyselyn mukaan jo 1 399 henkilöä on päätettyjen tai suunniteltujen lomautusten ja irtisanomisten piirissä.

Kyselyyn vastasi 461 järjestöä, jotka ovat saaneet STEA-avustuksia vuonna 2026. Vastausprosentti oli 61. Lähes 30 prosenttia järjestöistä kertoi jo päättäneensä lomautuksista tai irtisanomisista, ja 57 prosenttia ilmoitti suunnittelevansa niitä.

Taustalla ovat pääministeri Petteri Orpon hallituksen päätökset leikata sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-avustuksia. Ensi vuonna avustuksista katoaa kolmannes eli 84 miljoonaa euroa, ja hallituskauden aikana leikkauksia tehdään yhteensä 194 miljoonaa euroa. STEA-määräraha putoaa vuosien 2024–2027 aikana alle puoleen.

SOSTEn kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan henkilöstön määrä sote-järjestöissä voi vuoteen 2027 mennessä laskea lähes 2 700 henkilötyövuodella, mikä tarkoittaisi lähes puolittumista vuoden 2024 tasosta. Pelkästään vuoden 2027 aikana vähennys voi olla jopa noin 1 260 henkilötyövuotta.

SOSTEn laskelmat osoittavat myös, että leikkausten seurauksena tehtävien henkilöstövähennysten julkista taloutta heikentävät vaikutukset voivat syödä noin 36 prosenttia tavoitelluista säästöistä. Menetetyt verotulot ja kasvavat etuusmenot heikentävät julkista taloutta arviolta 70 miljoonalla eurolla vuositasolla.

EHYT varoittaa koko toimintansa loppumisesta

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ilmoitti perjantaina käynnistävänsä syyskuun alussa koko 52 työntekijäänsä koskevat muutosneuvottelut. Järjestön mukaan sen kohtaava työ uhkaa loppua kokonaan, jos ennakkotietojen mukaiset STEA-leikkaukset yleisavustuksiin toteutuvat.

EHYTin mukaan leikkaukset vaarantaisivat esimerkiksi kouluissa tehtävän päihdekasvatuksen, ympärivuorokautisen Päihdeneuvonnan ja Elokolo-kohtaamispaikat. Viime vuonna EHYT kohtasi päihdekasvatustunneilla yli 22 000 lasta ja nuorta, ja Elokolo-kohtaamispaikoissa oli lähes 50 000 käyntikertaa.

EHYT kertoo, että sen vuoden 2026 STEA-avustus oli noin 1,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024. Järjestö arvioi kestävänsä enintään 20 prosentin leikkauksen yleisavustukseensa ensi vuonna. Sitä laajemmat leikkaukset uhkaisivat koko järjestön toimintaa.

Useita järjestöjä jo muutosneuvotteluissa

Myös SOSTE itse on käynnistänyt muutosneuvottelut STEAn muuttuneiden avustuskriteerien vuoksi. Työnantajan alustavan arvion mukaan neuvottelut voivat johtaa enimmillään 29 henkilön työsuhteen päättymiseen. SOSTEssa työskentelee tällä hetkellä 31 henkilöä.

STEAn kesäkuussa julkaisema linjaus tiukensi avustuskriteerejä. Sen mukaan STEA-avustusta ei lähtökohtaisesti enää myönnetä keskus- ja kattojärjestöille eikä järjestöille, joiden toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön.

Aiemmin irtisanomisista tai yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet myös Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Mieli ry.

Poliittinen kiista avustuskriteereistä jatkuu

Hallitus muutti avustuskriteerejä elokuun puolivälissä pitkän riidan jälkeen. Keskeinen muutos on, että konkreettista, kohtaavaa asiakastyötä painotetaan aiempaa enemmän. Jo nykyisin arviolta noin 70 prosenttia STEA-avustuksilla rahoitetusta toiminnasta on kohtaavaa asiakastyötä.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ja muut hallituspuolueet ovat kiistelleet siitä, kuka lopulta sanoo viimeisen sanan avustuskriteereistä: ministeri vai hallitus. Kevään kehysriihessä sovittiin, että ministerin tulee hyväksyttää avustuskriteerit ensin hallituksessa. Rydman kuitenkin julkaisi omat kriteerinsä kysymättä hallituskumppaneiden mielipidettä.

Oppositio vaatii leikkausten perumista

SDP:n kansanedustaja Paula Werning vaatii Rydmania kantamaan vastuun leikkausten seurauksista. Werningin mukaan hallitus leikkaa samalta matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevältä työltä, jonka vahvistamista hyvinvointialueilta edellytetään.

– Hyvinvointialueilta edellytetään palvelujen painopisteen siirtämistä raskaista ja kalliista palveluista varhaisempaan tukeen, mutta samaan aikaan hallitus leikkaa järjestöjen tekemästä matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevästä työstä, Werning sanoo tiedotteessa.

Vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen pitää kyselyn tuloksia viimeisenä herätyksenä hallitukselle ja vaatii leikkausten perumista budjettiriihessä.

– Mittakaava on aivan järkyttävä. Jos vastaavat työllisyysvaikutukset johtuisivat yritystukileikkauksista, olisivat ministerit jo kokoontuneet hätäkokoukseen, Holopainen kommentoi tiedotteessa.

SOSTEn pääekonomisti Heta Melartin korostaa, että leikkausten vaikutukset ulottuvat palkattua henkilöstöä laajemmalle.

– Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus myös vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoiset eivät organisoidu itsestään, vaan tehokas vapaaehtoistoiminta vaatii resursseja, joilla vapaaehtoisia koulutetaan ja ohjataan, Melartin toteaa.

Taustat

Mihin jutun tiedot nojaavat

Alla näkyvät lähteet, joihin jutun keskeiset tiedot on sidottu.