Sisäministeriö valmistelee maahantulokiellon pidentämistä 20 vuoteen

Sisäministeriö on käynnistänyt lakihankkeen, jossa valmistellaan EU:n paluuasetuksen edellyttämiä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Samalla ministeriö aikoo hyödyntää asetukseen sisältyvää kansallista liikkumavaraa maahantulokieltojen ja säilöönoton sääntelyn tiukentamisessa.

Tavoitteena on nostaa määräaikaisen maahantulokiellon enimmäisaika nykyisestä 15 vuodesta 20 vuoteen. Palautusvaiheen säilöönoton enimmäiskesto puolestaan pidennettäisiin EU:n paluuasetuksen sallimaan enimmäisaikaan.

EU-asetuksen lopullista säädöstekstiä ei kuitenkaan ollut saatavilla 11. heinäkuuta 2026. EU:n lainsäädäntömenettely oli tuolloin yhä kesken. Euroopan parlamentti oli vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa 17. kesäkuuta.

Tämän vuoksi säilöönoton tulevaa enimmäisaikaa Suomessa ei voi vielä ilmoittaa varmana. Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan säilöönotto saisi kestää yhdessä jäsenvaltiossa enintään 12 kuukautta. Aikaa voitaisiin tietyin edellytyksin jatkaa vielä enintään 12 kuukaudella.

Jos nämä määräajat säilyvät lopullisessa asetuksessa ja Suomi ottaa käyttöön asetuksen salliman enimmäisajan, säilöönoton kokonaiskesto voisi olla enintään 24 kuukautta. Suomessa maasta poistamiseen liittyvän säilöönoton nykyinen enimmäiskesto on 18 kuukautta. Se piteni 12 kuukaudesta 18 kuukauteen toukokuussa 2025 voimaan tulleilla muutoksilla.

Maahantulokiellon pidentäminen 20 vuoteen ja säilöönoton enimmäisajan pidentäminen eivät sellaisinaan seuraa EU-asetuksesta. Sisäministeriön mukaan niitä valmistellaan asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran perusteella.

Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan yleistä järjestystä, yleistä turvallisuutta tai kansallista turvallisuutta vaarantavalle henkilölle voidaan määrätä enintään 15 vuoden määräaikainen maahantulokielto. Valmisteltava muutos nostaisi enimmäisajan 20 vuoteen.

EU:n paluuasetuksella on tarkoitus luoda yhteinen eurooppalainen järjestelmä EU:ssa luvattomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Asetus olisi suoraan sovellettavaa oikeutta, mutta sen rinnalla Suomessa tarvittaisiin kansallisia lakimuutoksia. Osa muutoksista perustuisi asetuksen vaatimuksiin ja osa Suomen omaan harkintaan asetuksen sallimissa rajoissa.

Sisäministeriön mukaan osa asetuksen säännöksistä alkaisi tulla sovellettavaksi syksyllä 2026 heti asetuksen voimaantuloa seuraavana päivänä. Pääosaa säännöksistä sovellettaisiin vuoden kuluttua voimaantulosta eli syksyllä 2027.

Kansallisen valmistelun aikataulu on tiukka. Ministeriön tarkoituksena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2026. Kansallisten lakimuutosten ehdotetaan tulevan voimaan syksyllä 2027.

Paluuasetukseen sisältyisi myös mahdollisuus perustaa kolmanteen maahan palautuskeskus sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Palautuskeskuksia koskeva sääntely kuuluisi asetukseen eikä Suomen nyt valmistelemiin maahantulokieltoa ja säilöönottoa koskeviin kansallisiin muutoksiin.

Sisäministeriön mukaan Suomi kannattaa EU:n tai jäsenvaltioiden yhteisten palautuskeskusten kehittämistä turvallisissa kolmansissa maissa. Suomi tekee asiassa yhteistyötä muun muassa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Ministeriön 9. heinäkuuta julkaiseman tiedotteen perusteella Suomelle ei kuitenkaan ole suunnitteilla yksilöityä palautuskeskusta. Ministeriö ei nimennyt keskuksen mahdollista sijaintia tai isäntämaata eikä kertonut tehdystä sopimuksesta. Tässä vaiheessa kyse on Suomen linjasta ja vaikuttamistyöstä, ei yksilöidystä keskushankkeesta.

Valmistelun keskeinen epävarmuus liittyy EU-asetuksen lopulliseen sisältöön. Säilöönoton mahdollinen 24 kuukauden enimmäisaika perustuu komission alkuperäisen ehdotuksen määräaikoihin. Suomen tavoitteena on käyttää lopullisen asetuksen sallimaa enimmäisaikaa, mutta sen tarkka pituus varmistuu vasta EU:n lainsäädäntömenettelyn päätyttyä.