Sähkön hintasääntelytuki ulottuisi myös ei-välttämättömään kulutukseen – arviointineuvosto pyytää tarkennuksia

Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan ehdotettu sähkön hintasääntelytuki kohdistuisi myös ei-välttämättömään kulutukseen ja sähkönkäyttäjille, joiden taloudellinen tuentarve on vähäisempi. Neuvosto nostaa kohdentamisen ongelman esiin työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan, 30. syyskuuta 2026 päivätyssä lausunnossa.

Neuvosto pyytää tarkentamaan sääntelyn vaikutuksia kotitalouksiin. Esityksessä olisi sen mukaan hyvä tuoda esiin, mikä osuus tuesta mahdollisesti kohdistuisi ei-välttämättömään kulutukseen.

Lausunto koskee hallituksen esitysluonnosta, joka mahdollistaisi sähkön vähittäismyyntihintojen sääntelyn sähkön hintakriisin aikana. Valmisteltava laki ei kuitenkaan itsessään käynnistäisi hintasääntelyä.

Kohdentaminen kaipaa tarkennuksia

Arviointineuvoston mukaan tuen kohdentamisen ongelma tunnustetaan luonnoksessa avoimesti. Luonnoksessa käsitellään vaihtoehtoisia tukimuotoja ja selostetaan, miksi ehdotetun tuen tarkempi kohdentaminen on vaikeaa.

Neuvoston mielestä ehdotus ei silti aivan tavoita direktiivin ajatusta kohdennetusta tuesta.

”Esitysluonnoksen perusteella jää käsitys, että ehdotettu tuki ei aivan tavoita direktiivin ajatusta kohdennetusta tuesta”, neuvosto toteaa tiedotteessaan.

Kyse on neuvoston arviosta tuen kohdentumisesta, ei toteamuksesta, että ehdotus olisi EU-oikeuden vastainen.

Kotitalouksille kohdistuvien tukien mittaluokkaa ja merkitystä on jo arvioitu esitysluonnoksessa. Lopullisia tukitasoja ja kotitalouskohtaisia hyötyjä ei kuitenkaan vielä voi vahvistaa.

Tarkempi arvio loppukäyttäjien saamasta hyödystä voitaisiin tehdä vasta hintasääntelyn mahdollisen käyttöönoton yhteydessä. Tuolloin määriteltäisiin perushinta, tukikatto ja tuetun kulutuksen osuus. Hyötyarvio riippuisi myös vallitsevasta markkinatilanteesta.

Vaikutusarvio saa myös kiitosta

Kohdentamista koskevasta kritiikistä huolimatta neuvosto pitää esitysluonnosta kattavana. Sen mukaan alustavia taloudellisia vaikutuksia kotitalouksille, sähkön vähittäismyyjille ja julkiselle taloudelle on arvioitu pääosin hyvin.

Neuvoston kokonaisarvion mukaan luonnos täyttää hyvin lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. Se suosittelee kuitenkin täydentämään luonnosta lausuntonsa mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Käyttöönotosta säädettäisiin erikseen

Hintasääntelyn mahdollistava laki ja sääntelyn käyttöönotto olisivat erillisiä päätöksiä. Soveltamista koskeva laki voitaisiin säätää, kun EU:n neuvosto olisi julistanut Suomea koskevan alueellisen tai unionin laajuisen sähkön hintakriisin. Hintasääntelyn soveltamisajasta säädettäisiin erikseen kansallisella lailla.

Pelkkä mahdollistavan lain säätäminen ei siis käynnistäisi hintasääntelyä. Myöskään EU:n neuvoston kriisijulistus ei korvaisi erillistä kansallista soveltamislakia.

Työ- ja elinkeinoministeriön hankesivun mukaan hintasääntelyn edellyttämien korvausten sisällyttämisestä valtion talousarvioon päätettäisiin vasta voimaanpanolain säätämisen yhteydessä.

Tuen kohdentaminen nousi esiin jo aiemman luonnoksen lausuntokierroksella. Ministeriön 27. toukokuuta 2026 päivätyn lausuntoyhteenvedon mukaan lausunnoissa korostettiin sosiaalipoliittisten tukimekanismien parempaa kohdentumista.

Useat sähkönmyyjät ja toimialajärjestöt katsoivat tuolloin, että tukea tulisi ensisijaisesti kohdentaa sosiaaliturvan keinoin niille, joiden tuentarve on suurin. Nämä näkemykset koskivat aiempaa lausuntokierrosluonnosta, eivät arviointineuvoston syyskuun lausuntoa.