Uutinen · 1.9.2026 klo 12.00

Ruokavirasto päättää tänään sikaruton uusista rajoituksista – tauti levinnyt selvästi oletettua laajemmalle

Afrikkalainen sikarutto on levinnyt selvästi aiemmin oletettua laajemmalle. Uudella vyöhykkeellä ovat voimassa vain sikoja ja villisikoja koskevat rajoitukset, mutta tarkemmista toimista päätetään lähipäivinä.

Talous · Politiikka

Ilmakuva suomalaisesta maatalousmaisemasta, jossa punainen raja merkitsee sikaruton tartuntavyöhykettä. Villisikoja liikkuu pellon laidalla.

Ruokavirasto päättää lähipäivinä uusista rajoituksista afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartuntavyöhykkeellä, jota laajennettiin perjantaina 28. elokuuta. Tarkempien rajoitusten odotetaan valmistuvan aikaisintaan maanantaina 31. elokuuta tai tiistaina 1. syyskuuta.

Tartuntavyöhykkeen laajennuksen taustalla on Pyhtään Hirvikoskelta viime viikolla löytynyt kuollut villisika, josta varmistui afrikkalainen sikarutto. Löytö tehtiin noin 40 kilometriä aiemman tartuntavyöhykkeen rajan länsipuolella. Ruokavirasto muutti tartuntavyöhykepäätöstään 28. elokuuta, ja uusi osa kattaa kokonaan Kotkan, Haminan ja Pyhtään sekä osia Loviisasta, Lapinjärvestä ja Kouvolasta.

Uudella tartuntavyöhykkeen osalla ovat toistaiseksi voimassa vain sikoja ja villisikoja sekä niistä saatavia tuotteita koskevat rajoitukset. Metsästys on kielletty, ja luonnonvaraisten eläinten ruokinta on kielletty Ruokaviraston määrittelemin poikkeuksin. Aiemman päätöksen maastokieltorajoituksia ei sovelleta uudella osalla.

Ruokavirasto kertoo valmistelevansa parhaillaan tarkempia rajoituksia laajennetulle vyöhykkeelle. Viraston mukaan päätöksestä tiedotetaan erikseen, ja ajankohta on aikaisintaan maanantaina tai tiistaina. Samalla tarkastellaan myös tartuntavyöhykkeen vanhan osan rajoitusten muutostarvetta.

Tauti on levinnyt odotettua laajemmalle

Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osastonjohtaja Terhi Laaksonen sanoo Ylelle, että tilannekuva muuttui Pyhtään löydöksen myötä merkittävästi. Hänen mukaansa tartunta näyttää levinneen laajemmalle kuin aiemmin oletettiin, eikä nopeaan taudintorjuntaan enää kyetä.

"Emme varmasti enää kykene nopeaan taudintorjuntaan, jossa vuodessa voisi vapautua taudista", Laaksonen sanoi.

Hän ei pysty arvioimaan, kuinka kauan taudin hävittäminen Suomesta voi kestää. Laaksosen mukaan päätös uusista rajoituksista tulee tiistaina.

Ruokaviraston seurannan mukaan Suomessa on tänä vuonna todettu yhteensä 36 afrikkalaisen sikaruton tapausta luonnonvaraisilla villisioilla. Tuorein tapaus on Pyhtäältä 28. elokuuta löytynyt villisika. Suurin osa tapauksista on todettu Virolahdella.

Viljelijät seuraavat varastointivaatimuksia

Uudella tartuntavyöhykkeellä on Ylen mukaan 10–20 sikojen pitopaikkaa, joista yksikään ei ole iso. Ruokavirasto on ollut tiloihin yhteydessä jo perjantaina.

Viljelijöitä huolestuttaa erityisesti se, sovelletaanko uudella alueella aiempaa linjausta, jonka mukaan tartuntavyöhykkeeltä kerättyä viljaa ja rehua ei saa käyttää sikaeläinten ruokintaan ennen kuin sitä on varastoitu vähintään 30 vuorokauden ajan yli nollan asteen lämpötilassa. Kuivikkeena varastointiaika on 90 vuorokautta.

Kouvolassa Muhniemellä maatilaa pitävä Topi Töyrylä sanoo Ylelle, että 30 vuorokauden varastointivaatimus pitkittäisi sadonkorjuuta, jos Ruokavirasto soveltaisi sitä myös uudella vyöhykkeellä. Hänen mukaansa varastotila ei riittäisi kaikille viljelijöille ja sato jäisi pellolle.

"Kaikilla viljelijöillä ei riittäisi varastotilaa. Kaakkois-Suomessa satoennuste on hyvä, joten sato jäisi silloin pellolle", Töyrylä sanoi.

Suomen Viljavan toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki puolestaan toteaa, että rajoitusten vaikutukset koko viljan toimitusketjuun olisivat todella merkittävät. Uusi vyöhyke on hänen mukaansa suurempi viljantuotantoalue kuin Miehikkälän ja Virolahden alue, ja sadonkorjuuaika on parhaillaan käynnissä.

Vanhan vyöhykkeen rajoituksia voidaan löyhentää

Ruokavirasto saattaa löyhentää rajoituksia vanhalla tartuntavyöhykkeellä eli Virolahdella, Miehikkälässä ja Lappeenrannan Ylämaalla, kertoo Yle. Päätös asiasta on tulossa.

Hallitus pohtii sikaruton torjuntaa budjettiriihessä

Ilta-Sanomien tietojen mukaan hallituksen budjettiriihessä käsitellään myös afrikkalaisen sikaruton torjuntaa. Aihetta kuvataan "pirulliseksi jutuksi".

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on aiemmin sanonut, että tartunta-alueen aitaaminen olisi tehokas torjuntakeino. Essayah lupasi Ylen haastattelussa elokuussa, että valtio maksaa aidan, jos se päätetään rakentaa.

Metsästäjäliitto on esittänyt villisian metsästyksen sallimista luonnonsuojelualueilla tautitilanteen vuoksi.

Etsinnät jatkuvat

Kuolleiden villisikojen etsiminen maastosta alkaa Pyhtäällä tällä viikolla, kunhan vapaaehtoiset on ensin koulutettu. Virolahdella etsintöjä on tehty jo usean päivän ajan.

Pyhtään riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Marko Rågback kertoo Ylelle, että syksyn jahdit on peruttu ja monet ovat huolissaan sekä elinkeinosta että omasta harrastuksestaan.

Virolahden ja Pyhtään tapaukset ovat todennäköisesti yhteydessä toisiinsa, vaikka Pyhtään villisika näyttää kuolleen myöhemmin. Yhteyttä selvitetään tarkemmilla virusmäärityksillä.

Ruokavirasto päivittää tilannetta verkkosivuillaan sitä mukaa, kun uusia tietoja saadaan.

Taustat

Mihin jutun tiedot nojaavat

Alla näkyvät lähteet, joihin jutun keskeiset tiedot on sidottu.