Rehn varoittaa Suomen alijäämätoimista – lisäaika ilman tiukempia tavoitteita voi vaarantua

Olli Rehn varoittaa riskistä, ettei Suomen katsota noudattavan alijäämäsuosituksia ja ryhtyneen tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Hänen mukaansa tämä vaikeuttaisi Suomen mahdollisuutta saada tarvittavaa lisäaikaa ilman uusia, tiukempia tavoitteita.

Rehn esittää varoituksensa Suomen Pankin 6. lokakuuta 2026 julkaisemassa puheessa. Hän perustelee riskiä nyt näköpiirissä olevalla kehityksellä.

”Riskinä on, että nyt näköpiirissä olevan kehityksen valossa Suomen ei katsota noudattavan suosituksia ja ryhtyneen tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi”, Rehn sanoo.

Rehnin mukaan suositusten noudattaminen on edellytys lisäajan saamiselle ilman uusia, tiukempia tavoitteita.

”Tämä vaikeuttaisi Suomen tilannetta, koska suositusten noudattaminen on edellytys sille, että maa voi saada tarvittavaa lisäaikaa ilman uusia kireämpiä tavoitteita.”

Kyse on Rehnin ehdollisesta riskiarviosta, ei itsenäisesti varmennetusta EU-oikeuden tulkinnasta. Puheen alijäämäsuosituksia ja lisäaikaa käsittelevä kohta ei ilmoita uudesta Suomea koskevasta EU-ratkaisusta, lisäajan epäämisestä tai uusien tavoitteiden asettamisesta. Rehn ei myöskään sano, että suositusten noudattamatta jättämisestä seuraisi automaattisesti tavoitteiden kiristyminen.

Varoituksen yhteydessä Rehn ei yksilöi riittämättömiksi katsomiaan Suomen päätöksiä eikä esitä laskelmaa tai täsmennä, missä suositusten mahdollinen noudattamatta jättäminen ilmenisi.

Samassa yhteydessä Rehn kertoo seuranneensa huolestuneena keskustelua uudesta julkisen talouden hoitamista koskevasta lainsäädännöstä. Hänen mukaansa sen keskeinen uusi piirre on, että se sitoo olennaisesti myös tulevien hallitusten finanssipolitiikkaa.

Rehn puolustaa pitkäjänteisempään päätöksentekoon ohjaavaa finanssipolitiikan kehikkoa. Hän pitää sitä tarpeellisena ja varoittaa romuttamasta parlamentaarisen sitoutumisen hyötyjä sekä sen luottamusta vahvistavaa vaikutusta.

”Tälle pitkäjänteisempään päätöksentekoon ohjaavalle kehikolle oli ilmeinen tarve, eikä parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ja luottamusta vahvistavaa vaikutusta kannattaisi heti romuttaa.”

Uudistuksen parlamentaarista valmistelupohjaa kuvataan valtiovarainministeriön marraskuussa 2025 julkaisemassa tiedotteessa. Ministeriön mukaan hallituksen esitys perustui ministeriön työryhmän esitykseen ja parlamentaariseen sopimukseen julkisen talouden hoitamisesta.

Hallituksen esityksen HE 167/2025 vp virallisen päätössivun mukaan lakiehdotus ohjaisi valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettua rahoitusasemaa vaalikausikohtaisilla ja ylivaalikautisilla tavoitteilla. Tavoitteiden asettaminen valmisteltaisiin vaalikausittain parlamentaarisesti.

Ministeriön tiedote ja päätössivu kuvaavat hallituksen esitystä. Ne eivät yksin vahvista lopullisen lain sisältöä tai voimaantuloa.