Rehn varoittaa energiašokin jatkumisesta – EKP:n korkopäätös edessä 10. syyskuuta

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn piti esityksen Euroopan ja Suomen talouden näkymistä hallituksen budjettiriihessä 1. syyskuuta 2026. Rehnin mukaan energiašokki ei ole vielä ohi, ja sen täysimääräisiä vaikutuksia inflaatioon ei ole vielä nähty.

Rehnin mukaan lyhyen aikavälin inflaationäkymiin liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Riskit talouskasvulle ovat alasuuntaisia, kun taas inflaatioriskit ovat yläsuuntaisia. Tällä hetkellä ei ole merkkejä energiahintašokin kerrannaisvaikutuksista, eikä Euroopan keskuspankin neuvosto sitoudu ennalta mihinkään korkopolkuun.

Rahapolitiikan virityksestä päätetään seuraavan kerran 10. syyskuuta. EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokous pidetään 9.–10. syyskuuta 2026, ja päätös julkistetaan 10. syyskuuta lehdistötilaisuudessa.

Suomen talouden elpyminen näyttää Rehnin mukaan uusimpien tietojen perusteella aiemmin arvioitua vahvemmalta. Viennin ja teollisuustuotannon kehitys on ollut vahvaa, ja talouskasvu vahvistui vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Alkuvuoden kasvu on ollut vientivetoista.

Investointien kehitys on edelleen eriytynyttä. Yksityiset investoinnit kasvoivat kohtuullisesti, mutta asuinrakentamisen lama jatkuu. Työttömyys on edelleen korkealla tasolla, eikä asuinrakentamisessa näy merkkejä toipumisesta.

Suomen Pankin lyhyen aikavälin mallit ennakoivat keskimäärin 0,8 prosentin BKT-kasvua kolmannelle neljännekselle. Yritysten ja kuluttajien luottamuksen vahvistuminen sekä teollisuuden uusien tilausten määrän kasvu tukevat myönteistä näkymää.

Suomen julkisen talouden haasteet jatkuvat. Julkisen talouden alijäämä on syvä ja julkinen velkasuhde jatkaa kasvuaan. Korkomenojen ja puolustusmenojen kasvu aiheuttaa merkittävää lisäpainetta julkiseen talouteen.

EU:n neuvosto asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa, ja liiallisen alijäämän korjaamisen määräaika on vuoden 2028 lopussa. Rehnin mukaan finanssipolitiikan virityksen muuttaminen keventävästä neutraaliksi vuonna 2027 olisi sopusoinnussa menettelyn vaatimuksen kanssa.

Rehn katsoi jo kesäkuussa, että syksyn budjettiriihessä olisi perusteltua säätää finanssipolitiikan viritystä neutraaliksi keventämisen sijaan. Hänen mukaansa ennusteen mukainen voimistuva talouskasvu vuonna 2027 antaa hyvän tilaisuuden toteuttaa julkista taloutta vahvistavia toimia, eikä tätä mahdollisuutta kannata hukata.