Rajaturvallisuuslain jatkaminen lausuntokierrokselle – voimassaoloa ehdotetaan vuoden 2028 loppuun

Sisäministeriö on avannut lausuntokierroksen esitysluonnoksesta, jolla niin sanotun rajaturvallisuuslain voimassaoloa jatkettaisiin 31. joulukuuta 2028 asti.

Voimassa oleva laki päättyy vuoden 2026 lopussa, joten ehdotus pidentäisi sen voimassaoloa kahdella vuodella. Ehdotettu laki on tarkoitus saada voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2026.

Lain sisältöön tai sen mukaisiin toimivaltuuksiin ei ehdoteta muutoksia. Muutos koskisi ainoastaan lain voimassaoloa käsittelevää 7. pykälää.

Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi tuli voimaan heinäkuussa 2024. Sen voimassaoloa jatkettiin vuonna 2025 vuoden 2026 loppuun.

Laissa säädetään edellytyksistä, joilla valtioneuvosto voi rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä. Rajoittamisen tarkoituksena on Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistaminen.

Lakia ei ole toistaiseksi sovellettu. Esitysluonnoksen mukaan välineellistetty maahantulo Suomen itärajalla on pidetty hallinnassa rajavartiolain nojalla tehdyillä päätöksillä.

Jatkoa perustellaan edelleen suurella uhalla

Rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten arvion mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla on edelleen suuri. Viranomaisten mukaan tilanne ei ole olennaisesti muuttunut vuodesta 2025, jolloin lain voimassaoloa jatkettiin edellisen kerran. Turvallisuustilanteen ei myöskään odoteta paranevan nopeasti.

Sisäministeriön esitysluonnoksessa jatkoa perustellaan varautumisella mahdollisiin nopeisiin ja vakaviin muutoksiin. Luonnoksen mukaan viranomaisilla on oltava tarvittavat toimivaltuudet valmiina, koska kokonaan uutta lainsäädäntöä ei pystyttäisi säätämään riittävän nopeasti välittömään turvallisuusuhkaan vastaamiseksi.

Esitysluonnos ei merkitse lain ottamista käyttöön. Voimassaolon jatkaminen säilyttäisi lain mukaiset toimivaltuudet siltä varalta, että niiden soveltamisen edellytykset myöhemmin täyttyvät.

Luonnoksen mukaan Suomessa tai EU:ssa ei ole tullut voimaan tai vireille sellaisia lainsäädäntömuutoksia, jotka vaikuttaisivat lain tarpeeseen. Myöskään lain sisältöön tai soveltamiseen vaikuttavaa uutta oikeuskäytäntöä ei luonnoksen mukaan ole annettu.

Poikkeuksellisen lain kesto vaatii oikeudellista arviointia

Lain jatkamiseen liittyy merkittäviä valtiosääntö- ja EU-oikeudellisia kysymyksiä. Oikeuskansleri käsitteli niitä maaliskuussa 2025 antamassaan lausunnossa, joka koski lain edellistä jatkamista vuoden 2026 loppuun. Kyse ei siis ole nyt lausuntokierroksella olevasta luonnoksesta annetusta uudesta lausunnosta.

Oikeuskansleri luonnehti vuoden 2025 lausunnossaan lakia äärimmäisen poikkeukselliseksi. Lausunnon mukaan lain välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus oli perusteltava erittäin huolellisesti sekä valtiosääntö- että EU-oikeudellisesti.

Oikeuskanslerin mukaan lain määräaikaisuus oli yksi sen hyväksymisen keskeisistä edellytyksistä. Välttämättömyyden ja viimesijaisuuden vaatimus koski myös voimassaoloaikaa, joka tuli rajata niin lyhyeksi kuin oli ehdottoman välttämätöntä.

Vuoden 2025 lausunto koski tuolloin ehdotettua jatkoa vuoden 2026 loppuun. Nyt sisäministeriö esittää lain voimassaolon pidentämistä vielä kahdella vuodella. Voimassaoloajan välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus tulevat siksi uudelleen arvioitaviksi valmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä.

Oikeuskansleri edellytti vuoden 2025 lausunnossaan myös EU:n kriisiasetuksen tarjoamien toimintamahdollisuuksien arviointia. Lausunnon mukaan hallituksen esityksessä tuli tarkastella, mitä keinoja asetus tarjoaa välineellistetyn maahantulon aiheuttamassa kriisitilanteessa ja miksi nämä keinot eivät hallituksen näkemyksen mukaan olisi riittäviä.

Eurooppalaisen oikeuskäytännön kehitys on avoinna

Vuoden 2026 esitysluonnoksen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole ratkaissut tapauksia, jotka vastaisivat Suomen itärajalla vallitsevaa välineellistetyn maahantulon tilannetta.

Luonnoksen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuressa jaostossa on edelleen käsiteltävänä kolme asiaa, jotka koskevat välineellistettyä maahantuloa Liettuan, Latvian ja Puolan sekä Valko-Venäjän välisillä rajoilla.

Ratkaisujen puuttuessa eurooppalaisen oikeuskäytännön kehitys on tältä osin yhä avoinna samalla, kun Suomi valmistelee poikkeuksellisen lain voimassaolon jatkamista.

Lausuntokierros kestää viisi viikkoa

Lausuntokierros alkoi 10. heinäkuuta ja päättyy 14. elokuuta 2026. Viiden viikon lausuntoaika on lainvalmistelun kuulemisoppaassa mainittua kuuden viikon pääsääntöä lyhyempi.

Sisäministeriö perustelee lyhyempää lausuntoaikaa sillä, että esitys on käsiteltävä eduskunnan syysistuntokaudella ennen nykyisen lain voimassaolon päättymistä.

Lausuntokierroksella arvioitaviksi nousevat turvallisuusviranomaisten uhka-arvion lisäksi lain jatkamisen välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus, kahden vuoden jatkon pituus sekä sääntelyn suhde EU-oikeuteen ja ihmisoikeusvelvoitteisiin.