Presidentti vahvisti ministerien karenssilain – eduskunta pienensi korvausta ja aikaisti voimaantuloa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti torstaina 9. heinäkuuta ministerien karenssia koskevan lakipaketin. Lait tulevat voimaan 15. syyskuuta 2026.

Uusi laki velvoittaa ministerin tai entisen ministerin ilmoittamaan tietyistä suunnitelluista siirtymisistä uusiin tehtäviin. Ilmoitus annetaan valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivalle riippumattomalle karenssilautakunnalle.

Ilmoitusvelvollisuus koskee muun muassa siirtymistä sellaisen työnantajan palvelukseen, joka ei kuulu laissa lueteltuihin julkisiin tai niihin rinnastettaviin toimijoihin. Luettelossa ovat esimerkiksi valtio, hyvinvointialueet, kunnat, yliopistot, puolueet, Euroopan unioni sekä kansainväliset järjestöt ja toimielimet, joiden toimintaan Suomi osallistuu jäsenvaltiona.

Ilmoitus on tehtävä myös tiettyjen vastuullisten tehtävien vastaanottamisesta esimerkiksi valtion liikelaitoksessa, yksityisoikeudellisessa yhteisössä, säätiössä tai yhdistyksessä. Velvollisuus voi koskea myös elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen aloittamista sekä sellaisen toiminnan jatkamista, jonka hoitamisesta henkilö on pidättäytynyt ministerinä ollessaan.

Ilmoitusvelvollisuus on voimassa ministerikauden aikana ja sitä välittömästi seuraavien 12 kuukauden ajan. Ilmoitus on annettava hyvissä ajoin ennen uuteen tehtävään siirtymistä. Uusi ilmoitus tarvitaan myös, jos aiemmin ilmoitetun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti tai henkilö aikoo ottaa vastaan toisen uuden tehtävän.

Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos uuden tehtävän luonteen perusteella on selvää, etteivät karenssin määräämisen edellytykset täyty.

Karenssilautakunnan on käsiteltävä ilmoitus kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus ja asian käsittelemiseen tarvittavat tiedot on toimitettu sille. Ilmoituksen tehnyt henkilö ei saa aloittaa uudessa tehtävässä lautakunnan käsittelyn aikana.

Lautakunta arvioi tapauskohtaisesti, täyttyvätkö karenssin määräämisen edellytykset. Jos edellytykset eivät täyty, lautakunnan on vahvistettava päätöksellään, ettei tehtävään siirtymiselle ole laissa tarkoitettua estettä.

Karenssi voidaan määrätä, jos ministerillä on tai on ollut tehtävässään pääsy salassa pidettävään tai muuten julkisuudelta suojattuun tietoon, jota voidaan olennaisesti käyttää uudessa tehtävässä omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi. Perusteena voi olla myös muusta erityisestä syystä syntyvä eturistiriita suhteessa ministerinä toimimiseen.

Lisäksi uuteen tehtävään siirtymisen on voitava katsoa selvästi vaarantavan luottamusta hallitusvallan käyttöön. Pelkkä siirtyminen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaan tehtävään ei siten johda automaattisesti karenssiin.

Jos tietojen hyväksikäytön, vahingon tai muun eturistiriidan mahdollisuus voidaan välttää rajaamalla uuden tehtävän sisältöä, myös karenssi on rajattava vastaavasti.

Karenssi voi alkaa aikaisintaan silloin, kun henkilölle on myönnetty ero ministerin tehtävästä. Sen on päätyttävä viimeistään 12 kuukauden kuluttua eron myöntämisestä, eikä sitä saa määrätä pidemmäksi ajaksi kuin lain tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä.

Karenssin ajalta maksetaan valtion varoista korvausta, joka vastaa 60:tä prosenttia ministerin palkkiosta. Kansanedustajana toimivalle ei kuitenkaan makseta karenssikorvausta ajalta, jolta hän saa edustajanpalkkiota.

Myös karenssin aikana työstä, tehtävästä, palveluksesta tai yritystoiminnasta saadut korvaukset vähennetään karenssikorvauksesta. Vähennystä ei tehdä kokouspalkkioista, hallintoelimen jäsenyydestä saaduista palkkioista tai muista niihin rinnastuvista vähäisistä palkkioista.

Lain noudattamista tehostetaan seuraamusmaksuilla. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä 5 000–30 000 euron maksu. Määrätyn karenssin rikkomisesta seuraamusmaksu voi olla 5 000–60 000 euroa.

Eduskunta muutti hallituksen vuonna 2024 antamaa esitystä useilta olennaisilta osin. Hallitus ehdotti alun perin karenssin ajalta korvausta, joka olisi vastannut ministerin täyttä palkkiota. Lopullisessa laissa korvaus on 60 prosenttia palkkiosta.

Hallituksen esityksessä korvausta ehdotettiin maksettavaksi myös siltä osin kuin asian käsittely karenssilautakunnassa olisi kestänyt yli kaksi kuukautta. Lopullisessa laissa oikeus korvaukseen koskee vain määrätyn karenssin aikaa.

Myös voimaantulo aikaistui eduskuntakäsittelyssä. Hallitus ehdotti lakien voimaantulopäiväksi 1. syyskuuta 2027, mutta vahvistetut lait tulevat voimaan lähes vuotta aiemmin, 15. syyskuuta 2026.

Eduskunta liitti vastaukseensa lisäksi lausuman valtion virkamieslain mukaisesta karenssikorvauksesta. Sen mukaan hallituksen on arvioitava korvauksen tason asianmukaisuutta perustuslakivaliokunnan kannanottojen valossa ja ryhdyttävä arvion perusteella tarvittaviin lainvalmistelutoimiin.

Valtioneuvosto käsitteli eduskunnan vastauksen ja lausuman 9. heinäkuuta. Se merkitsi lausuman pöytäkirjaan ja päätti ryhtyä lausuman edellyttämiin toimiin.