Orpo: EU:n seuraavan budjetin taso on Suomelle yhä liian korkea

Eurooppa-neuvosto kokoontui Brysselissä 18.–19. kesäkuuta, ja Suomea kokouksessa edusti pääministeri Petteri Orpo. EU-johtajat keskustelivat vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajamaa Kyproksen neuvottelulaatikon pohjalta.

Valtioneuvoston perjantaina julkaiseman tiedotteen mukaan Orpo sanoi kokouksen jälkeen, että rahoituskehyksen kokonaistaso on Suomen näkökulmasta edelleen liian korkea.

Ennen kokousta Orpo sanoi valtioneuvoston mukaan, että komission esittämä rahoituskehyksen kokonaistaso on liian korkea ja että Kyproksen esittämät vähennykset eivät ole riittäviä. Orpon mukaan Suomelle on tärkeää löytää taso, joka ei kasvata Suomen maksutaakkaa kohtuuttomasti mutta mahdollistaa puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen sekä turvaa merkittäviä saantoja, kuten maatalouden rahoitusta.

Valtioneuvoston taustasivun mukaan komissio ehdottaa tulevan rahoituskehyksen kokonaistasoksi 1 763,1 miljardia euroa sitoumuksina. Tämä vastaa 1,26:ta prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Kun kehyksen ulkopuolelle ehdotetut erityisvälineet lisätään mukaan, komission ehdotuksen kokonaistaso on valtioneuvoston mukaan 1 893 miljardia euroa sitoumuksina.

Suomen keskeinen kanta on, että komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea ja että EU-budjetin taso on pidettävä kohtuullisena ja Suomen nettomaksuosuuden kasvua on vältettävä.

Suomi pitää puolustusta, turvallisuutta ja kilpailukykyä tärkeinä painopisteinä EU:n tulevassa rahoituksessa. Orpo painotti valtioneuvoston mukaan myös, että Suomen ainutlaatuinen maantieteellinen asema Venäjän rajamaana sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki on huomioitava rahoituksessa.

EU-ministerivaliokunta linjasi ennen kokousta, että Kyproksen ehdottama rahoituksen kokonaistaso vuosien 2028–2034 rahoituskehyksessä on liian korkea. Valiokunnan mukaan ehdotetut vähennykset kohdistuisivat liiaksi EU-rahoituksen uusiin keskeisiin painopisteisiin, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

EU-ministerivaliokunnan mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä Suomen asemaan itäisenä ulkorajavaltiona ja EU-budjetin nettomaksajana. Valiokunta linjasi myös, että pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityisrahoitus on turvattava jatkossakin.

Orpon mukaan tavoitteena on löytää ratkaisu monivuotisesta rahoituskehysesityksestä loppuvuoden 2026 aikana. Valtioneuvoston taustasivun mukaan aiempien neuvottelukierrosten aikataulun perusteella rahoituskehyksestä sovittaisiin Eurooppa-neuvostossa aikaisintaan loppuvuodesta 2026 tai vuoden 2027 alkupuoliskolla.

Valtioneuvoston taustasivun mukaan monivuotisen rahoituskehysasetuksen hyväksyminen edellyttää neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön hyväksyntää.