OM:n selvitys: Sähkölinjan lunastajan hyöty voitaisiin huomioida maanomistajan erillisessä lisäkorvauksessa

Sähkölinjahankkeen lunastajan saamaa taloudellista hyötyä voitaisiin ottaa nykyistä laajemmin huomioon maanomistajille maksettavissa korvauksissa, arvioi oikeusministeriön julkaisema selvitys. Jos tähän päädyttäisiin, selvitys pitää perusteltuna nykyistä lunastuskorvausta täydentävää erillistä lisäkorvausta.

Martti Häkkäsen laatiman selvityksen mukaan perustuslaki tai Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet eivät estä säätämästä sähkölinjahankkeisiin lunastajan hyödyn huomioivaa korvausta. Erillistä lisäkorvausta koskeva johtopäätös on kuitenkin ehdollinen: selvitys pitää sitä perusteltuna toteutustapana, mikäli hyötyä päätettäisiin huomioida nykyistä laajemmin.

Oikeusministeriö tiedotti selvityksen valmistumisesta jo 4. syyskuuta 2026. Tuolloin ministeriö ilmoitti, ettei selvityksessä löytynyt valmista mallia, joka voitaisiin ottaa Suomessa käyttöön sellaisenaan, ja että jatkotoimista päätetään myöhemmin. Raportin kuvailulehden päiväys on 13. lokakuuta 2026, mutta se ei tarkoita selvityksen tulleen ensimmäistä kertaa julkiseksi tuolloin.

Selvityksestä voi antaa lausunnon 6. marraskuuta 2026 asti.

Lisäkorvaus täydentäisi nykyistä korvausta

Lunastuskorvauksen lakisääteinen lähtökohta on omistajalle lunastuksesta aiheutuvien taloudellisten menetysten täysi korvaaminen. Jos lunastajan hyötyä päätettäisiin huomioida nykyistä laajemmin, selvityksen perusteltuna pitämä lisäkorvaus täydentäisi tätä menetysperusteista korvausta. Lunastuskorvausten perusteena olevaa täyden korvauksen periaatetta ei tällöin muutettaisi.

Oikeudellinen mahdollisuus ei tarkoita velvollisuutta ottaa hyötyä huomioon. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan selvityksessä arvioidaan, etteivät perustuslaki tai Suomea sitovat kansainvälisoikeudelliset sopimukset edellytä hyödyn huomioimista lunastuskorvauksissa. Selvityksen mukaan täyden korvauksen vaatimuksen ylittävän sääntelyn tarkempi sisältö kuuluu lainsäätäjän harkintaan.

Hyödyn määrittely on käytännön haaste

Hyötyperusteisen korvauksen keskeinen käytännön haaste on selvityksen mukaan lunastajan saaman hyödyn määrittely ja kohdentaminen yksittäisille johtoalueille. Näiden vaikeuksien vuoksi selvitys ei pidä tarkoituksenmukaisena sitoa hyötyä sähköverkkoyhtiön todelliseen taloudelliseen tulokseen.

Käytännössä toteuttamiskelpoisina vaihtoehtoina selvitys mainitsee lähinnä kaavamaiset korvausmallit, kuten lunastuskorvauksen prosenttiperusteisen korotuksen tai erillisen johtoaluekorvauksen.

Nykyistä lunastuskorvausta täydentävää ratkaisua tukee selvityksen kansainvälinen vertailu. Kaikissa tarkastelluissa valtioissa sähkölinjojen varsinaiset lunastuskorvaukset perustuvat pääsääntöisesti omistajan menetysten korvaamiseen.

Useissa maissa energia- ja infrastruktuurihankkeisiin on lisäksi kehitetty täydentäviä järjestelyjä hankkeiden hyväksyttävyyden vahvistamiseksi ja toteuttamisen edistämiseksi. Selvityksen mukaan kehitys on koskenut pikemminkin erillisiä, lunastuskorvausta täydentäviä kompensaatioratkaisuja kuin varsinaista lunastajan voiton jakamista.

Nykyinen 25 prosentin korotus on eri asia

Selvityksessä käsitelty mahdollinen lisäkorvaus on erotettava jo voimassa olevasta lunastuslain korotuksesta. Nykyisen lain mukaan kohteenkorvaukselle ja haitankorvaukselle on määrättävä 25 prosentin korotus. Korotuksen sisältävä lainmuutos tuli voimaan 1. elokuuta 2025.

Korotus koskee nimenomaan kohteenkorvausta ja haitankorvausta, ei kaikkia lunastuskorvauksia. Se ei merkitse selvityksessä tarkastellun uuden hyötyperusteisen lisäkorvauksen hyväksymistä.

Selvityksen johtopäätökset kuvaavat oikeudellisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, eivät hyväksyttyä uutta korvausmallia. Ministeriö ilmoitti 4. syyskuuta 2026 julkaistussa tiedotteessaan, että jatkotoimista päätetään myöhemmin.