Lisäbudjetti lisäisi velanhoitomenoja noin 301 miljoonalla – verojen ja veronluonteisten tulojen arvio nousisi yli miljardilla

Hallitus ehdottaa vuoden 2026 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä noin 301 miljoonan euron lisäystä valtion velanhoitomenoihin. Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota korotettaisiin samalla 1 058 miljoonalla eurolla. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 8. lokakuuta. Kyse on ehdotuksista ja arvioista, ei toteutuneista tuloista ja menoista.

Korkomenoihin ehdotetaan 299 miljoonan euron lisäystä

Lisätalousarvioesityksen numerotaulun mukaan valtionvelan korkomenoihin ehdotetaan 299 miljoonan euron lisäystä. Palkkioihin ja muihin valtionvelan menoihin ehdotetaan lisäksi 1,875 miljoonaa euroa. Velanhoitomenojen kokonaislisäys olisi siten 300,875 miljoonaa euroa eli noin 301 miljoonaa euroa.

Korkomenojen perustelujen mukaan arviota on tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, lainanoton ja korkotasokehityksen perusteella.

Tuloarvioon yli miljardin euron korotus

Verojen ja veronluonteisten tulojen arvio kasvaisi 1 058 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy 20 miljoonan euron lisäys Veikkaus Oy:n yksinoikeustoimiluvan korvaukseen, joten koko korotus ei ole yksinomaan verotulojen lisäystä.

Verotuloarvion tarkistus perustuu valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisemaan kokonaistaloudelliseen ennusteeseen ja tuoreimpiin kertymätietoihin.

Osinkotulojen, pääomanpalautusten ja osakkeiden myyntitulojen arviota puolestaan alennettaisiin 911 miljoonalla eurolla. Esityksen perustelujen mukaan vähennys johtuu hallituksen investointiohjelman kokonaisuuden tarkentumisesta ja ajoitusmuutoksista.

Varsinaisten tulojen arvio kasvaisi nettomääräisesti noin 585 miljoonaa euroa ja määrärahat noin 139 miljoonaa euroa. Tulo- ja menomuutokset pienentäisivät lainanotolla katettavaa rahoitustarvetta noin 446 miljoonalla eurolla.

Emissiotappiot lisäisivät nimellisarvoista nettolainanottoa

Nettolainanoton ja velanhallinnan yhteismomentin tarkka vähennys olisi 446,136 miljoonaa euroa. Tämä ei tarkoita samansuuruista vähennystä nimellisarvoiseen nettolainanottoon.

Esityksen yleisperustelujen mukaan lisätalousarvioon sisältyy 675 miljoonaa euroa nettomääräisiä emissiotappioita. Kun ne huomioidaan tulo- ja menomuutosten lisäksi, nimellisarvoinen nettolainanotto kasvaisi 228,864 miljoonaa euroa eli noin 229 miljoonaa euroa. Rahoitustarpeen väheneminen ja nimellisarvoisen nettolainanoton kasvu kuvaavat siis eri suureiden muutoksia.

Valtiovarainministeriö arvioi tiedotteessaan valtion koko vuoden 2026 nimellisarvoiseksi nettolainanotoksi noin 13,6 miljardia euroa. Arviosta on rajattu pois Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta aiheutuva noin 2,3 miljardin euron kertaluonteinen tuloutus. Ministeriön mukaan tuloutuksella ei ole vaikutusta velanottoon.

Esityksen yleisperusteluissa on sisäinen ristiriita varsinaisten tulojen kokonaismuutoksesta. Tuloarviot-kohdassa nettomääräiseksi korotukseksi ilmoitetaan 250 miljoonaa euroa. Saman asiakirjan tasapainolaskelmassa sekä ministeriön tiedotteessa käytetään kuitenkin noin 585 miljoonan euron lisäystä. Myös esityksen numerotaulu tukee noin 585 miljoonan euron lukua, jota tässä jutussa käytetään.