Kuolinpesien sähköistä asiointia esitetään OmaVeroon – paperiasiointi säilyisi

Valtioneuvosto hyväksyi 4. kesäkuuta hallituksen esityksen HE 107/2026 vp kuolinpesien sähköistä asiointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan uutta lakia kuolinpesän palvelualustasta ja uutta lakia kuolinpesän osakasrekisteristä sekä muutoksia muun muassa perintö- ja lahjaverolakiin, perintökaareen ja verotusmenettelyä koskevaan lainsäädäntöön.

Esityksen ydin on uusi sähköinen asiointimalli, jossa Verohallinnon OmaVeroa laajennettaisiin kuolinpesien sähköisen asioinnin palvelualustaksi. OmaVerossa olisi tarkoitus hoitaa kuolinpesän osakastietoihin, perunkirjoitukseen ja perintöverotukseen liittyviä asioita. Palvelualustalla voisi laatia perukirjan ja perintöveroilmoituksen.

OmaVeroon tuotaisiin esitäytettynä Verohallinnon hallussa olevia tietoja vainajan varallisuudesta. Kuolinpesän osakastiedot tulisivat uudesta osakasrekisteristä, jonka tuottaisi Digi- ja väestötietovirasto. Rekisteriin koottaisiin tarvittavia tietoja Digi- ja väestötietoviraston, evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon ja Kansallisarkiston rekistereistä.

Valtiovarainministeriön mukaan osakasrekisteri poistaisi tarpeen nykymuotoisille perunkirjoitusta varten tilattaville sukuselvityksille. Kuolinpesä voisi myös valtuuttaa ulkopuolisen asiantuntijan, kuten asianajajan, hoitamaan perunkirjoitukseen ja perintöverotukseen liittyviä asioita sähköisesti Suomi.fi-valtuuksilla.

Perintöverotuksen menettely muuttuisi esityksen mukaan niin, että verotus toimitettaisiin jatkossa perintöveroilmoituksen perusteella nykyisen perukirjaan perustuvan menettelyn sijaan. Ilmoittamismenettelyn muutos koskisi sekä sähköistä että paperilla tapahtuvaa asiointia.

Paperiasiointia ei esityksen yhteydessä poistettaisi. Rekisteritiedot voisi tilata paperisina, perintöveroilmoituksen voisi laatia paperilomakkeella ja perukirjan voisi edelleen laatia paperilla. Perunkirjoitus olisi mahdollista toimittaa etäyhteyksin, esimerkiksi videoneuvotteluna.

Perunkirjoituksen määräaikaa pidennettäisiin kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Ehdotetut lait on valtioneuvoston päätöksen mukaan tarkoitettu tulemaan voimaan 1. helmikuuta 2027.

Valtiovarainministeriön mukaan uudistus koskisi vain palvelujen käyttöönoton jälkeen muodostuvia kuolinpesiä, joissa vainajalla on suomalainen henkilötunnus. Nykyiset kuolinpesät hoitaisivat asioitaan jatkossakin nykyiseen tapaan, ja ennen vuotta 2027 muodostuneet kuolinpesät jäisivät suunniteltujen muutosten ulkopuolelle.

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi 21. huhtikuuta lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta. Neuvosto piti esitysluonnosta hyvin jäsenneltynä ja vaikutusten käsittelyä monipuolisena, mutta katsoi, että luonnos kaipasi useita täsmennyksiä.

Arviointineuvoston keskeiset huomautukset koskivat muun muassa kotitalouksille ja yrityksille aiheutuvien hyötyjen, kustannusten ja ajansäästöjen määrällistä arviointia, arvioiden epävarmuuksia, vaihtoehtoisia toteutustapoja, henkilötietojen tietovirtoja ja käyttötarkoituksia sekä uudistuksen seurantaa. Neuvoston mukaan luonnoksessa jäi osin epäselväksi, missä määrin viranomaisilta vähenevä työ siirtyisi kotitalouksille tai yksityisille toimijoille.