Komissio laajentaisi päästökauppaa pienempiin aluksiin ja osaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvista lennoista

Euroopan komissio ehdottaa EU:n päästökaupan laajentamista nykyistä pienempiin aluksiin ja osaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvista lennoista. Samalla päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenisi vuoden 2030 jälkeen hitaammin kuin voimassa oleva direktiivi edellyttää.

Komissio antoi ehdotuksen päästökauppadirektiivin muuttamisesta perjantaina 17. heinäkuuta. Ehdotuksen käsittely jatkuu, ja komission tavoitteena on saada direktiivin uudistamisesta aikaan sopu alkuvuodesta 2027.

Uudistus liittyy EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanoon. EU:n sitovana tavoitteena on vähentää nettopäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.

Merenkulussa päästökauppa laajenisi useisiin alustyyppeihin, joiden bruttovetoisuus on vähintään 400 mutta alle 5 000 GT. Laajennus ei siis koskisi automaattisesti kaikkia tämän kokoluokan aluksia.

Nykyisin merenkulun päästökauppa kattaa kaupallisen matkustaja- ja rahtiliikenteen aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5 000 GT. Voimassa olevan direktiivin mukaan järjestelmä laajenee vähintään 5 000 GT:n offshore-aluksiin vuoden 2027 alusta.

Komissio ehdottaa merenkulkuun myös rajattua ilmaisten päästöoikeuksien järjestelmää. Laivayhtiöille myönnettäisiin ilmaisia oikeuksia uusiutuvien polttoaineiden, sähkön tai tuulivoiman hyödyntämisestä. Järjestelyn tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä.

Suomen kannalta merkittävä ehdotus koskee IA- ja IA Super -jääluokkien aluksia. Komissio jatkaisi niiden nykyistä päästökauppahelpotusta vuoteen 2035.

Voimassa olevan direktiivin mukaan näihin jääluokkiin kuuluvat alukset voivat vuoden 2030 loppuun saakka palauttaa viisi prosenttia vähemmän päästöoikeuksia kuin niiden todennetut päästöt muutoin edellyttäisivät. Helpotuksella otetaan huomioon jäävahvistuksen aluksille aiheuttama lisärasite.

Komissio ehdottaa jatkoa myös saaripoikkeukselle, jota Suomi soveltaa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen matkustajaliikenteeseen. Nykyinen saaripoikkeus voi direktiivin ehtojen täyttyessä koskea matkustaja- ja ro-pax-alusten liikennettä saaren ja saman jäsenmaan mantereen välillä vuoden 2030 loppuun asti.

Ilmailun päästökauppa laajenisi vuodesta 2029 osaan kolmansiin maihin suuntautuvista lennoista. Järjestelmä kattaisi lennot lentoasemille, joiden etäisyys Frankfurtista on alle 5 000 kilometriä.

Rajauksen ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi lennot Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

Ehdotuksen toinen keskeinen muutos koskee päästöoikeuksien kokonaismäärää. Komissio esittää päästöoikeuksien määrää vuosittain pienentäväksi lineaariseksi vähennyskertoimeksi 3,7 prosenttia vuosina 2031–2035 ja 1,7 prosenttia vuosina 2036–2040.

Voimassa olevan direktiivin mukainen kerroin on 4,3 prosenttia vuosina 2024–2027 ja 4,4 prosenttia vuodesta 2028 alkaen. Komission esittämät pienemmät kertoimet merkitsisivät, että päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenisi vuoden 2030 jälkeen hitaammin kuin voimassa oleva sääntely edellyttää.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö arvioivat, että pienempi vähennyskerroin sallisi yhdessä kansainvälisten ilmastoyksiköiden ja hiilidioksidin talteenoton kanssa päästökauppasektorille enemmän päästöjä. Ministeriöiden mukaan muutos voisi alentaa päästöoikeuden hintaa, mikä puolestaan voisi vähentää halukkuutta investoida puhtaisiin ratkaisuihin.

Ministeriöt pitävät päästökaupan ohjausvaikutuksen heikkenemistä riskinä, jos päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään nykyistä hitaammin. Arvio mahdollisesta hinnan laskusta ja investointikannustimien heikkenemisestä on ministeriöiden näkemys ehdotuksen vaikutuksista, ei varma ennuste markkinoiden kehityksestä.

Suomen hallitus aikoo antaa eduskunnalle tietoa ehdotuksesta lokakuussa 2026. Suomen kantaa valmisteltaessa kuullaan myös sidosryhmiä.