Komissio hidastaisi päästöoikeuksien vähentämistä 2030-luvulla

Euroopan komissio ehdottaa, että teollisuuden ja energiantuotannon päästökauppaan lisätään joustoja vuoden 2030 jälkeen. Päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenisi nykyistä hitaammin, ja päästökauppasektorin osuudessa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta voitaisiin käyttää EU:n ulkopuolella syntyviä ilmastoyksiköitä.

Komissio antoi ehdotuksensa päästökauppadirektiivin uudistamisesta perjantaina 17. heinäkuuta. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö julkaisivat ehdotuksesta samana päivänä yhteisen selostuksen.

Uudistus on osa EU:n sitovan vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanoa. EU:n ilmastolakia muuttaneen asetuksen (EU) 2026/667 mukaan unionin kasvihuonekaasujen nettopäästöjen on vuonna 2040 oltava 90 prosenttia vuoden 1990 tasoa pienemmät.

Ehdotuksen keskeinen muutos koskee lineaarista vähennyskerrointa, jonka mukaisesti päästöoikeuksien kokonaismäärää pienennetään vuosittain. Ministeriöiden selostuksen mukaan komissio ehdottaa kertoimeksi 3,7 prosenttia vuosina 2031–2035 ja 1,7 prosenttia vuosina 2036–2040.

Voimassa olevan päästökauppadirektiivin mukaan vähennyskerroin on 4,3 prosenttia vuosina 2024–2027 ja 4,4 prosenttia vuodesta 2028 alkaen. Ehdotetut kertoimet merkitsisivät, että päästöoikeuksien määrä supistuisi 2030-luvulla nykyisen lainsäädännön mukaista tahtia hitaammin.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö pitävät riskinä sitä, että päästöoikeuksien kokonaismäärän hitaampi vähentäminen heikentäisi päästökaupan päästöjä vähentävää ohjausvaikutusta. Ministeriöiden mukaan ehdotukseen sisältyvät joustot voivat myös lykätä puhtaita investointeja.

Komissio ehdottaa lisäksi, että päästökauppasektorin osuuden täyttämiseen EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta voitaisiin käyttää enintään 260 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kansainvälisiä ilmastoyksiköitä. Kyse olisi EU:n ulkopuolella toteutettaviin ilmastotoimiin perustuvista yksiköistä.

EU:n ilmastolaki mahdollistaa korkealaatuisten kansainvälisten hyvitysten käytön vuodesta 2036 lähtien. Niitä voidaan käyttää enintään määrä, joka vastaa viittä prosenttia unionin vuoden 1990 nettopäästöistä.

Hyvitysten alkuperää, laatua ja käyttöä on määrä säännellä EU:n lainsäädännössä. Säännöiltä edellytetään muun muassa kaksinkertaisen laskennan välttämistä, päästövähennysten lisäisyyttä ja pysyvyyttä sekä luotettavia tarkkailu-, raportointi- ja todentamismenetelmiä.

Päästökaupan uudistuksessa käsitellään myös hiilidioksidin talteenoton liittämistä järjestelmään. Ministeriöiden mukaan tavoitteena on synnyttää kysyntää talteenottoratkaisuille ja tarjota lisää joustoa aloille, joilla päästöjen vähentäminen on erityisen vaikeaa.

EU-sääntelyssä pysyvillä poistoilla tarkoitetaan unionin alueella toteutettavia ratkaisuja, kuten biogeenisen hiilidioksidin tai suoraan ilmasta talteen otetun hiilidioksidin pysyvää varastointia. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö arvioivat etenkin biogeenisen hiilidioksidin talteenoton voivan luoda suomalaisille toimijoille liiketoimintamahdollisuuksia.

Ehdotus laajentaisi päästökauppaa myös yhdyskuntajätteen polttoon. Ministeriöiden selostuksen mukaan jätteenpoltto sisällytettäisiin järjestelmään vaiheittain vuosina 2031–2034.

Teollisuuden ilmaisjakoa muutettaisiin niin, että hiilivuodolle alttiit teollisuudenalat saisivat nykyistä enemmän maksuttomia päästöoikeuksia. Tavoitteena olisi tukea niiden kilpailukykyä suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Ilmaisjaon ehtona olisi, että toiminnanharjoittajat sitoutuvat vähentämään toimintansa päästöjä.

Ehdotuksen eri osat ohjaavat päästökauppaa osin eri suuntiin. Hiilidioksidin talteenoton liittäminen järjestelmään voisi ministeriöiden mukaan synnyttää kysyntää teknologioille, joista suomalaiset toimijat voivat hyötyä. Toisaalta päästöoikeuksien määrän hitaampi vähentäminen ja kansainvälisten yksiköiden käyttö lisäisivät joustoa. Ministeriöt arvioivat tämän voivan heikentää järjestelmän ohjausvaikutusta ja siirtää puhtaita investointeja myöhemmäksi.

Ehdotus käynnistää EU:n lainsäädäntöneuvottelut, joten direktiiviuudistuksen sisältö voi muuttua käsittelyn aikana. Suomen hallitus aikoo muodostaa ehdotuksesta kantansa ja antaa eduskunnalle U-kirjelmän lokakuussa 2026. Komission tavoitteena on saada uudistuksesta sopu alkuvuodesta 2027.