Komissaari Hoekstra lupaa Suomelle joustoa hiilinielulaskentaan – miljardilasku voi jäädä toteutumatta

EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra vieraili Helsingissä keskiviikkona ja tapasi muun muassa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin.

Ylen mukaan Hoekstra sanoi eduskunnassa järjestetyssä mediatilaisuudessa, että hiilinielulaskennassa aiotaan ottaa huomioon Suomen suurempi puuntuotanto sen jälkeen, kun puuntuonti Venäjältä loppui Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa.

– Raja on suljettu, mikä tarkoittaa, että puuta tuodaan vähemmän, ja siksi Suomi tuottaa sitä enemmän. Se on otettava huomioon tavalla, joka on oikeudenmukainen, Hoekstra sanoi Ylen mukaan.

Hoekstra myös sanoi Ylelle, että päätös hiilinieluista pyritään viimeistelemään tämän vuoden loppuun tai ensi vuoden alkuun mennessä.

Helsingin Sanomat haastatteli Hoekstraa ennen hänen vierailuaan. HS:n mukaan komissaari lupaa joustavuutta, kun komissio ensi vuonna arvioi, kuinka jäsenmaat yltävät hiilinielutavoitteisiinsa. Hän sanoi komission olevan valmis tarkastelemaan laskentamenetelmiin kohdistuvaa kritiikkiä.

– En edusta koulukuntaa, joka ajattelisi, että jos et yllä rimaan, laske rimaa. Mutta samaan aikaan meidän on oltava valmiita katsomaan, missä määrin laskentamenetelmiin kohdistuva kritiikki on perusteltua, Hoekstra sanoi HS:lle.

Suomen metsien hiilinielun vertailutaso on komission vahvistama -29,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Jos toteutunut nielu jää tätä pienemmäksi, syntyy laskennallisia päästöjä, jotka on kompensoitava esimerkiksi ostamalla nieluyksiköitä muista jäsenmaista.

Ilmastopaneeli on aiemmin arvioinut, että nieluyksiköiden hankinta voisi maksaa Suomelle 200–1200 miljoonaa euroa hintahaarukalla 10–30 euroa tonnilta. Paneeli on myös varoittanut, että ilman toimia merkittäviä kustannuksia seuraa myös kaudelta 2026–2030.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Luonnonvarakeskus valmistelee parhaillaan ehdotusta metsien vertailutason päivittämiseksi. Ministeriön tiedotteen mukaan alustavan arvion perusteella päivityksen vaikutus voi olla niin merkittävä, että Suomi saavuttaisi maankäyttösektorin EU-velvoitteet vuosina 2021–2025.

Päivitys toimitetaan komissiolle maaliskuussa 2027 osana Suomen raporttia. Lopullisen arvion velvoitteen täyttymisestä tekee komissio vasta vuoden 2027 lopussa, joten miljardilaskun välttäminen ei ole vielä varmaa.

Myös Ruotsissa on valmisteltu vastaavaa metsien vertailutason teknistä tarkistusta osana samaa EU:n LULUCF-kehikkoa. Se osoittaa, että vertailutasojen tekniset korjaukset ovat ajankohtaisia useassa jäsenmaassa.

Kausi 2026–2030 on edelleen epävarma. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa todetaan, että velvoitteiden saavuttaminen on epävarmaa toimien nykytasolla ja nykytiedon pohjalta skenaarioissa arvioidulla kehityksellä.