Kolmen ministeriön Venäjä-skenaariot: Suomen varauduttava myös sekasortoisen ydinasevaltion mahdollisuuteen

Suomen ja Euroopan on varauduttava samanaikaisesti useisiin mahdollisiin Venäjän tulevaisuuksiin, todetaan kolmen ministeriön yhteisen ennakointihankkeen johtopäätöksessä. Yhdessä hankkeen neljästä skenaariosta Venäjä on syvään sisäiseen kriisiin ajautunut ydinasevaltio, joka jatkaa sotaisaa politiikkaa.

Kyse on vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tarkastelusta, ei ennusteesta Venäjän ajautumisesta sekasortoon. Hanke ei arvioi yksittäisten skenaarioiden todennäköisyyksiä.

Puolustusministeriö, sisäministeriö ja ulkoministeriö julkaisivat Venäjän tulevaisuudet -ennakointihankkeen tuloksista yhteistiedotteen 6. lokakuuta 2026 kello 10.01. Hankkeen skenaariot ulottuvat vuoteen 2045.

Ennakoinnin tavoitteena on tunnistaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, riskejä, mahdollisuuksia ja varautumistarpeita sekä keinoja vaikuttaa kehitykseen. Hankkeen keskeisen johtopäätöksen mukaan varautumista ei pidä rakentaa yhden oletetun kehityssuunnan varaan.

Neljä vaihtoehtoista kehityskulkua

Sekasortoinen Venäjä on skenaariossa syvään sisäiseen kriisiin ajautunut ydinasevaltio. Sen toimintakyky rapautuu, mutta riskialtis, väkivaltainen ja sotaisa politiikka jatkuu.

Hiipuva Venäjä on heikkenevä alueellinen valta, joka säilyttää uhmakkuutensa. Se menettää vaikutusvaltaansa ja tulee yhä riippuvaisemmaksi Kiinasta.

Näistä kahdesta skenaariokuvauksesta voidaan tulkita, ettei Venäjän heikkeneminen tai sisäinen kriisi yksin poista turvallisuusuhkaa. Tämä ei kuitenkaan ole ennuste siitä, että Venäjä olisi matkalla kohti hiipumista tai sekasortoa.

Uudistuva Venäjä on skenaariossa pragmaattinen alueellinen valta, joka tavoittelee vaikutusvaltaa kilpailun, yhteistyön ja houkuttimien yhdistelmällä.

Imperialistinen Venäjä kuvataan autoritaariseksi ja laajentumishaluiseksi alueelliseksi suurvallaksi. Se käyttää voimapolitiikkaa ja onnistuu keskeisissä ulkopoliittisissa tavoitteissaan.

Yhteisiä toimia kaikista skenaarioista riippumatta

Hankkeessa tunnistettiin kuusi toimenpidekokonaisuutta, joita pidetään tarpeellisina riippumatta siitä, millaiseksi Venäjä tulevaisuudessa kehittyy:

• ennakoivan varautumisen, Venäjä-osaamisen ja strategisen ennakoinnin vahvistaminen
• Venäjän aggression patoaminen ja Ukrainan tukeminen
• turvallisuuden ja kriisinsietokyvyn vahvistaminen
• päätöksentekovapauden sekä taloudellisen ja teknologisen toimintakyvyn turvaaminen
• ilmasto- ja ympäristöriskien hallinta
• EU:n toimijuuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistaminen.

Hankkeen mukaan Suomen ja Euroopan varautumisen tulee perustua useiden vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkasteluun, ei yhteen oletettuun Venäjän kehityssuuntaan.