Kokoomuksen Vuornos tylyttää valtiovarainministeriötä: "Ei oikein taideta ymmärtää julkisen talouden tilaa"

Kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos arvostelee voimakkaasti valtiovarainministeriötä hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikysymyksessä. Vuornos julkaisi asiasta tiedotteen sunnuntaina, vain kaksi päivää ennen hallituksen budjettiriihen alkua.

Kritiikin taustalla on valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantasen Helsingin Sanomissa 30. elokuuta esittämä näkemys. Vuornoksen tiedotteen mukaan Rantanen kertoi mielipiteenään, että hyvinvointialueiden rahoituksen indeksejä ei voitaisi jäädyttää osana julkisen talouden säästötoimenpiteitä. HS:n oman uutisen mukaan Rantanen ei pidä hyvinvointialueindeksistä leikkaamista yksinään järkevänä tapana säästää, koska kaikilla alueilla ei ole mahdollisuutta lisätä tuottavuutta ilman palveluiden vaarantumista.

Vuornos tyrmää Rantasen näkemyksen täysin. Hänen mukaansa valtiovarainministeriön linja on ”todellisuudesta vieraantunut” ja tekisi julkisen talouden tasapainottamisen parlamentaarisen velkajarrusopimuksen mukaisesti käytännössä mahdottomaksi.

”Indeksijarru on ylivoimaisesti tehokkain tapa säästää hyvinvointialueiden menoja leikkaamalla tulevasta kasvusta. Jos se ei ole käytössä, olisi kolmannes valtion budjetista käytännössä menosäästöjen ulkopuolella”, Vuornos sanoo tiedotteessa.

Kymmenien miljardien kiista

Vuornos perustelee kantaansa luvuilla, jotka hänen mukaansa osoittavat hyvinvointialuerahoituksen merkityksen valtiontaloudelle. Hyvinvointialueiden vuoden 2027 rahoitus on noin 27,5 miljardia euroa, mikä vastaa noin 30 prosenttia valtion 92,2 miljardin euron budjettiehdotuksesta.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on ensi vuonna 2,63 prosenttia. Euromääräisesti korotus lisää rahoitusta noin 697 miljoonaa euroa. Kevään 30.4.2026 ennakollisessa rahoituslaskelmassa vastaavan korotuksen arvioitiin olevan vielä noin 720 miljoonaa euroa.

Vuornos katsoo, että indeksikorotusten jäädyttäminen olisi perustuslain puitteissa täysin mahdollista ja että 27,5 miljardin euron menoerästä on mahdollista tehdä indeksikorotusten kokoisia tuottavuussäästöjä.

”Valtiovarainministeriössä jos jossain tulisi ymmärtää, että 27,5 miljardin menoerästä on täysin mahdollista tehdä indeksikorotusten kokoisia tuottavuussäästöjä perustuslain sitä estämättä. Näkemys indeksikorotusten jäädyttämisen mahdottomuudesta vähättelee julkisen talouden vaarallisen velkaantunutta tilannetta”, Vuornos jatkaa.

Kritiikkiä myös kannustinviestistä

Vuornos arvostelee valtiovarainministeriötä myös siitä, millaisen viestin se lähettää hyvinvointialueille. Hänen mukaansa ministeriö puolustaa budjettinsa ylittäneiden hyvinvointialueiden oikeutta kasvattaa menojaan sen sijaan, että se puolustaisi veronmaksajia verovarojen tuhlailulta.

”Tämä on järkyttävä viesti alueille niiden kannustinten näkökulmasta”, Vuornos sanoo.

Kokoomuksen kansanedustaja vaatii valtiovarainministeriötä selkeyttämään linjaansa. Hänen mukaansa ministeriön viestit ovat sekavia ja keskenään ristiriitaisia, mikä hämmentää julkista keskustelua eikä herätä luottamusta verovarojen vastuullisesta käytöstä.

”Valtiovarainministeriön pitää yrittää päättää, mitä mieltä se on. Pitääkö julkisia menoja sopeuttaa vai eikö niitä pidä?”, Vuornos päättää tiedotteensa.

Taustalla laajempi poliittinen debatti

Kiista hyvinvointialueindeksistä on osa laajempaa keskustelua julkisen talouden sopeuttamisesta. Sdp:n kansanedustaja Aki Lindén ehdotti hiljattain HS:n haastattelussa hyvinvointialueindeksin leikkaamista yhdellä prosenttiyksiköllä ensi vaalikaudelle. Lindénin mukaan leikkaus säästäisi noin 1,1 miljardia euroa vuodessa vaalikauden lopussa.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen suhtautui ehdotukseen varauksella. Hänen mukaansa hyvinvointialueindeksistä leikkaaminen ei yksinään ole järkevä tapa säästää, koska kaikilla alueilla ei ole mahdollisuutta lisätä tuottavuutta ilman palveluiden vaarantumista.

Budjettiehdotus vuodelle 2027 on vajaat 13 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on noin 0,5 miljardia euroa pienempi kuin kuluvan vuoden alijäämäarvio. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan nousevan 4,3 miljardiin euroon, mikä on 1,1 miljardia enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu.

Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 1.–2. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 21. syyskuuta.