KKV päätti SM-liiga-tutkinnan: Liiga luopuu osakepakosta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on päättänyt SM-liigaa koskeneen kilpailututkintansa ja poisti asian käsittelystä. KKV teki päätöksen 2. heinäkuuta 2026.

Tutkinta koski sitä, onko jääkiekon SM-liiga järjestetty taloudellista kilpailua rajoittavalla tavalla. KKV aloitti tutkinnan vuonna 2024 ja sai asiassa toimenpidepyynnön Suomen Jääkiekkoilijat ry:ltä eli Pelaajayhdistykseltä.

KKV:n alustavan arvion mukaan kilpailuongelmat liittyivät Liigan rajoittamattomaan toimivaltaan ja SM-liigan lisenssiehdoissa olleeseen ehtoon, jonka mukaan liigassa pelaavan seuran piti lunastaa Liigan näkemyksen mukaan markkinahintainen liigaosake.

KKV:n mukaan Liigan rajoittamaton toimivalta oli käytännössä mahdollistanut sen, että Liiga saattoi kontrolloida SM-liigaan nousevien joukkueiden määrää ja estää putoamisen Mestikseen.

Liiga päätti tutkinnan aikana rajoittaa omaa toimivaltaansa. Jatkossa lisenssiehdot hyväksytetään ennen niiden soveltamista Jääkiekkoliitolla, ja lisenssin myöntämisestä päättää esteetön lisenssikomitea, jonka Jääkiekkoliitto nimittää. Liiga ilmoitti maaliskuussa 2025, että lisenssikomitea siirtyy Liigalta Jääkiekkoliiton alaisuuteen ja että Jääkiekkoliitto nimittää jatkossa komitean jäsenet.

Liiga päätti marraskuussa 2025 myös, että SM-liigassa voi kaudesta 2027–2028 alkaen pelata lisenssimaksuperusteisesti. KKV:n mukaan Liigan tekemien muutosten myötä SM-liigaan pyrkivien seurojen ei jatkossa tarvitse sitoutua liigaosakkeen lunastusvaatimukseen.

Samalla Liiga päätti, että kaudesta 2027–2028 alkaen sen hallinnoima jääkiekon sarjatoiminta siirtyy kaksitasoiseen sarjajärjestelmään. KKV:n päätöksen mukaan mallissa ylemmässä sarjassa olisi 14 joukkuetta ja alemmassa 10 joukkuetta. Joukkueet liikkuisivat tasojen välillä suoralla nousulla ja putoamisella.

Kausi 2026–2027 toimii päätöksen mukaan siirtymäkautena uuteen sarjamuotoon, ja se pelataan enintään 18 joukkueella. KKV:n mukaan sarjamuodon muutokset vaativat kuitenkin vielä valmistelua, kuten Jääkiekkoliiton hyväksynnän ja Liigan omistajien välisten sopimusten muutoksia.

KKV ei pitänyt tarpeellisena ottaa lopullista kantaa siihen, rajoittiko Liigan menettely kilpailua tai rikkoiko se EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen kilpailusääntöjä tai kilpailulakia.

Viraston mukaan asian jatkoselvittäminen ei ollut tarpeen, koska Liigan alustavasti kilpailua rajoittavaksi katsottu rajoittamaton toimivalta oli poistunut. Lisäksi Liiga oli päättänyt luopua osakkeen lunastusvaatimuksesta, ja merkittäviä kilpailun kehittymisen esteitä oli poistunut.

KKV ilmoitti seuraavansa jatkossakin urheilumarkkinoiden kehitystä ja puuttuvansa tarvittaessa kilpailua rajoittaviin toimiin. Virasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos se saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä asiassa käsitellyn menettelyn olevan kilpailulain vastaista.