KKV:n malli: Bensiinin raaka-ainekustannuksen nousu välittyi verottomaan pumppuhintaan laskua nopeammin

Bensiinin raaka-ainekustannuksen nousu välittyi arvonlisäverottomaan pumppuhintaan laskua nopeammin maaliskuusta 2021 lokakuuhun 2025, ilmenee Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) analyysistä.

KKV:n mallin arvion mukaan viikon kuluttua raaka-ainekustannuksen noususta noin 73 prosenttia muutoksesta oli välittynyt bensiinin arvonlisäverottomaan pumppuhintaan. Laskusta oli samassa ajassa välittynyt noin 42 prosenttia.

Ero pieneni ajan myötä. Kuukaudessa noususta oli mallin mukaan välittynyt noin 93 prosenttia ja laskusta noin 84 prosenttia. Kahdessa kuukaudessa lähes koko muutos oli välittynyt pumppuhintaan molempiin suuntiin.

Luvut ovat mallin arvioita eivätkä jokaisella asemalla mitattuja hintamuutoksia. Tulokset esiteltiin Olli Kaupin KKV:n blogikirjoituksessa.

KKV:n mukaan bensiiniä koskeva tulos oli tilastollisesti merkitsevä ja säilyi, kun mallin rakennetta muutettiin. Ensimmäisten päivien arviot olivat kuitenkin epätarkkoja. Blogikirjoituksessa ei selosteta kaikkia mallin oletuksia ja valintoja.

Dieselin arviot olivat lähes samat kuin bensiinin, mutta epätarkempia. Nousujen ja laskujen välinen ero ei ollut dieselin kohdalla kaikissa malleissa tilastollisesti merkitsevä.

Tarkastelujakso kattoi vuoden 2022 energiakriisin, mutta ei Iranin sodan vaikutusta hintakehitykseen. Jaksolle osuneet merkittävät muutokset polttoaineiden verotuksessa ja jakeluvelvoitteessa huomioitiin analyysissä erikseen.

Virasto käytti vähittäishintana ketjuasemien myyntimäärillä painotettua arvonlisäverotonta päivähintaa. Sitä verrattiin polttoaineiden fossiilisen osan maailmanmarkkinahintaan, ei suoraan raakaöljyn hintaan. Maailmanmarkkinahinta sisältää myös öljynjalostuksen kustannuksen ja marginaalin.

Analyysi mittaa siten hintamuutosten välittymisen eroa jalostuksen jälkeisissä vaiheissa eli tukku- ja vähittäiskaupassa. Se ei osoita, kummassa portaassa ero syntyy.

Havainto ei yksin osoita yritysten hinnoittelun yhteensovittamista eli kolluusiota eikä kilpailurikkomusta. KKV:n mukaan kolluusio on yksi mahdollinen selitys, mutta pelkkä itsenäinen sopeutuminen kilpailijoiden hinnoitteluun ei lähtökohtaisesti ole kilpailulain kieltämää.

Ero voi syntyä myös kilpailluilla markkinoilla esimerkiksi kuluttajien hintavertailuun liittyvistä syistä. Koko maan keskihintoihin perustuva analyysi ei kerro, mikä selitys on Suomessa merkittävin. KKV:n mukaan selitysten erottamiseen tarvitaan tarkempaa tietoa yksittäisten asemien hintakäyttäytymisestä.