Uutinen · 25.3.2026 klo 00.56
KHO rajasi kallioon louhitut lämpövaraston säiliöt kiinteistöveron ulkopuolelle
Vuosikirjaratkaisun mukaan lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöitä ei pidetä rakennuksina eikä rakennelmina. Ratkaisu kumosi hallinto-oikeuden kannan tältä osin ja voi vaikuttaa Verohallinnon tuoreeseen ohjeeseen.
Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjaratkaisun, jonka mukaan kallioon louhitun lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöt eivät kuulu kiinteistöveron perusteeseen verovuosilla 2024 ja 2025.
Ratkaisussa KHO:2026:12 oli kysymys siitä, ovatko säiliöt kiinteistöverolaissa tarkoitettuja rakennuksia tai rakennelmia. KHO katsoi, etteivät ne ole.
Perustelut olivat kaksiosaiset. Ensinnäkin KHO katsoi, ettei säiliöitä voitu pitää rakennuksina, koska ne eivät olleet verrattavissa arvostamislaissa tai rakennusten jälleenhankinta-arvosta annetussa asetuksessa määriteltyihin rakennusluokkiin. Lisäksi niissä ei ollut rakennuksille ominaisia sisärakenteita eikä tilaa oleskeluun, työskentelyyn tai kulkemiseen.
Toiseksi KHO katsoi, ettei säiliöitä voitu pitää myöskään rakennelmina. Vaikka ne palvelivat kiinteistöä pysyvästi, niiden rakentamistapa, rakenne ja käyttötarkoitus eivät ratkaisun mukaan täyttäneet rakennelman tunnusmerkkejä.
Ratkaisu muutti asian lopputuloksen hallinto-oikeuteen verrattuna. Verohallinto antoi 30. tammikuuta 2024 ennakkoratkaisun, jonka mukaan vesi- ja paisuntasäiliöt eivät olleet kiinteistöveronalaisia rakennuksia tai rakennelmia. Helsingin hallinto-oikeus kumosi tämän 10. lokakuuta 2024 antamallaan päätöksellä nro 5995/2024 ja katsoi säiliöiden kuuluvan kiinteistöveron perusteeseen kiinteistön ainesosina. Hallinto-oikeuden mukaan ne oli arvostettava rakennuskustannusten perusteella, ja niihin sovellettiin 4 prosentin vuotuista ikäalennusta. KHO kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun tältä osin ja saattoi Verohallinnon ennakkoratkaisun voimaan.
Päätöstä ei kuitenkaan voi tulkita yleiseksi verovapaudeksi koko lämpövarastolle tai energiavarastoinnille laajemmin. KHO myönsi valitusluvan ja tutki asian vain vesi- ja paisuntasäiliöiden osalta sekä hylkäsi valituslupahakemuksen muilta osin.
Ratkaisulla on merkitystä myös verotuskäytäntöön. Verohallinnon 13. tammikuuta 2026 antamassa ohjeessa maanalaisen lämpövaraston vesi- ja paisuntasäiliöt oli katsottu kiinteistöveron perusteeseen kuuluviksi. KHO:n vuosikirjaratkaisu kohdistuu suoraan tähän tulkintaan ainakin vesi- ja paisuntasäiliöiden osalta.
Taustat
Mihin jutun tiedot nojaavat
Alla näkyvät lähteet, joihin jutun keskeiset tiedot on sidottu.
-
KHO:2026:12 - Korkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus
Kun otetaan huomioon, etteivät vesi- ja paisuntasäiliöt olleet rakennustyypiltään verrattavissa mihinkään arvostamislaissa tai jälleenhankinta-arvoasetuksessa määriteltyihin rakennusten luokkiin ja kun ne eivät sisältäneet rakennuksille ominaisia sisärakenteita, kyseessä olevia säiliöitä ei ollut pidettävä kiinteistöverolaissa tarkoitettuina rakennuksina.
-
Kiinteistöverolaki 654/1992
Finlex
Rakennuksen ja muiden kiinteistön ainesosien katsotaan kuuluvan kiinteistöön siltä osin kuin ne otetaan huomioon 15 §:ssä mainittuja arvostamisperusteita sovellettaessa.
-
Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 1142/2005
Finlex
Rakennuksen, rakennelman ja vesivoimalaitoksen arvoksi katsotaan jälleenhankinta-arvo vähennettynä seuraavilla vuotuisilla ikäalennuksilla: ... 2) ... vastaava kivinen 4 %; 3) varasto- ja muu rakennelma 10 %.
-
Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista määrättäessä verotusarvoa vuodelta 2024 681/2024
Finlex
Jos rakennus on senlaatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa 4–19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona pidetään 75 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
-
Voimalaitokset kiinteistöverotuksessa
Verohallinto
Lämpövaraston maanalaiset tekniset tilat ja huoltokäytävät sekä vesi- ja paisuntasäiliöt kuuluvat kiinteistöveron perusteeseen kiinteistön ainesosina.
-
KHO:2021:85 - Korkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus
Kun otetaan huomioon rikastushiekka-altaan ja kaivosvesien selkeytysaltaan rakentamistapa, rakenne sekä käyttötarkoitus, korkein hallinto-oikeus katsoo, että kyseiset altaat ovat kiinteistöön pysyvästi liitettyjä ja sen käyttötarkoitusta palvelevia rakennelmia.