KHO kumosi lahjaverotukset vanhemmilta saadusta 270 000 euron korottomasta lainasta

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut lahjaverotukset tapauksessa, jossa henkilö oli saanut vanhemmiltaan 270 000 euroa korottomana lainana. KHO antoi asiassa ennakkopäätöksen KHO:2026:54 kesäkuun 26. päivänä.

Ratkaisun mukaan A oli saanut vanhemmiltaan 270 000 euroa 4.10.2018. Varojen siirrosta oli tehty edellisenä päivänä päivätty velkakirja, jonka mukaan lainasta ei peritty korkoa.

Velkakirjaan oli liitetty takaisinmaksusuunnitelma. Sen mukaan lainaa oli määrä lyhentää neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen 1 000 euron lyhennys oli määrä maksaa 1.1.2022 ja viimeinen lyhennys 1.9.2045. Yksittäisen lyhennyserän määrä kasvoi asteittain, ja suurin yksittäinen lyhennys oli 4 000 euroa.

KHO piti isältä saaduksi katsotun 135 000 euron osuuden arvioinnissa merkityksellisenä sitä, että A:lla oli kyky maksaa määrä takaisin. Ratkaisun mukaan A:n bruttotulot olivat vuosina 2018–2020 noin 75 000–110 000 euroa vuodessa.

Merkitystä oli myös velkakirjalla, takaisinmaksusuunnitelmalla ja sillä, että lainaa oli esitetyn selvityksen mukaan lyhennetty suunnitelman mukaisesti. Takaisinmaksusuunnitelman mukaan lainaa olisi pitänyt lyhentää 1.1.2026 mennessä yhteensä 19 750 euroa. A ilmoitti 8.1.2026 päivätyssä vastaselityksessään lyhentäneensä lainaa noin 20 000 euroa.

Verohallinto oli alun perin toimittanut lahjaverotuksen 30.12.2021 siten, että A:lle maksuunpantiin 32 600 euroa lahjaveroa 270 000 euron suuruisesta isältä saaduksi katsotusta lahjasta. Verotuksen oikaisulautakunta katsoi 27.9.2023, että A oli saanut lahjan puoliksi kummaltakin vanhemmaltaan. Tällöin isältä saaduksi katsottu rahalahja pieneni 135 000 euroon ja lahjavero aleni 14 300 euroon.

Verohallinto toimitti tämän jälkeen 6.10.2023 seurannaismuutoksena lahjaverotuksen myös äidiltä saaduksi katsotusta 135 000 euron rahalahjasta ja maksuunpani siitä 14 300 euroa lahjaveroa.

KHO katsoi isältä saadun 135 000 euron osuuden osalta, ettei A ollut saanut veronalaista lahjaa. KHO:n mukaan arviota eivät muuttaneet lainan alkuun sijoittunut lyhennysvapaa, lainan korottomuus eikä pitkä takaisinmaksuaika. KHO katsoi myös, ettei suoritusta ollut pidettävä isältä saatuna veronalaisena lahjana perintö- ja lahjaverolain veronkiertosäännöksen perusteella.

Äidiltä saaduksi katsotun suorituksen osalta KHO:n ratkaisu perustui seurannaismuutoksen edellytyksiin. KHO katsoi, ettei Verohallinto ollut voinut toimittaa lahjaverotusta seurannaismuutoksena, koska kyse oli saman verovelvollisen perintö- ja lahjaverolain mukaisen verotuksen muutoksesta, joka vaikutti hänen mahdolliseen toiseen lahjaverotukseensa.

KHO kumosi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitetut lahjaverotukset. Verohallinnon on palautettava liikaa maksettu määrä laillisine korkoineen. KHO velvoitti Verohallinnon korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 270 eurolla viivästyskorkoineen.

Ratkaisusta ei voi päätellä, että kaikki perheen sisäiset korottomat lainat jäisivät lahjaverotuksen ulkopuolelle. KHO ratkaisi isältä saaduksi katsotun osuuden kokonaisarviointina, jossa painoivat kirjallinen velkasuhde, takaisinmaksusuunnitelma, maksukyky ja toteutuneet lyhennykset.

Myös Verohallinnon ohjeen mukaan laina ei ole lahja pelkästään siksi, että se on koroton. Ohjeen mukaan lainan takaisinmaksusta täytyy kuitenkin laatia lyhennyssuunnitelma, lyhennysten maksaminen pitää pystyä todistamaan ja lainan määrän sekä lyhennyssuunnitelman pitää olla realistisia lainan ottajan maksukykyyn nähden.

Verohallinnon velkaohjeen mukaan yksityishenkilöiden välisestä velasta on syytä tehdä velkakirja. Velasta on myös varauduttava esittämään Verohallinnolle velkakirja sekä kirjallinen selvitys velan takaisinmaksusta tai takaisinmaksusuunnitelman noudattamisesta.