Kelan johtamisselvitys vahvisti luottamuspulan – tiedote ei mainitse pääjohtaja Lehtosta

Kelan hallitus käsitteli keskiviikkona 26. elokuuta marraskuussa 2025 tilaamaansa johtamisselvitystä. Selvityksen keskeinen havainto on, että Kelan johdossa on panostettava yhtenäiseen johtamiseen.

Selvityksen mukaan luottamuspula Kelassa syksyllä 2025 oli ilmeinen, eikä suunniteltuja muutoksia viety eteenpäin tavalla, johon kaikki olisivat voineet sitoutua. Selvitys nostaa esiin myös tarpeen selkeyttää johtamisjärjestelmää ja ylimmän johdon työnjakoa.

Kelan hallituksen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola luonnehti selvityksen antavan kokonaisuutena myönteisen kuvan Kelan johtamisesta, mutta tunnistavan kehittämiskohteita, joihin on syytä tarttua. Hänen mukaansa hallitus tukee toimivaa johtoa ja yhteistyö jatkuu tiiviissä merkeissä.

Kelan virallisessa tiedotteessa ei mainita pääjohtaja Lasse Lehtosta sanallakaan. Tämä on huomionarvoista, koska johtamisselvitys tilattiin alun perin Lehtosen etätyö- ja henkilöstökommentteihin liittyneen kohun jälkeen. MTV Uutiset kiinnitti asiaan huomiota otsikossaan "Kela selvitti johtamista: Lasse Lehtosesta ei sanaakaan".

Laitinen-Pesola painotti tiedotustilaisuudessa, ettei selvitys ole juridinen selvitys, vaan se tähtää organisaatiojohtamisen kehittämiseen. Hänen mukaansa selvityksessä ei ole otettu kantaa yksittäisiin henkilöihin eikä heidän toimintaansa.

Selvityksen teki johtamisen kehittämiseen erikoistunut psykologi Ilona Rauhala. Selvityksen valmistuminen viivästyi, koska kaikkia asianosaisia ei ollut mahdollista kuulla ennen kesää. Pääjohtaja Lehtonen oli sairauslomalla joulukuusta 2025 kesäkuun alkuun 2026.

Kelan hallitus päätti käynnistää johtamisselvityksen kokouksessaan 24. marraskuuta 2025. Selvityksessä haastateltiin keskeisiä henkilöitä Kelasta ja sen sidosryhmistä.

Kelan hallitus totesi selvityksen olleen tärkeä ja antaneen vastauksia loppuvuonna 2025 syntyneeseen luottamuspulaan. Hallitus pitää tärkeänä, että selvityksen havainnot otetaan huomioon johtamisen kehittämisessä ja että johtamiseen panostetaan Kelassa jatkossakin.

Selvityksen havaintojen mukaan johtaminen Kelassa toimii kokonaisuutena hyvin. Kela on vahva organisaatio ja se on oppinut vuoden 2025 tapahtumista. Kelaan kohdistuvat ja Kelassa tapahtuvat muutokset edellyttävät jatkossa yhtenäisempää tilannekuvaa sekä yhtenäistä johtamista. Kelassa on jo otettu askeleita johtamisen kehittämisessä kuluneen vuoden aikana, ja suunta on oikea.

Laitinen-Pesolan mukaan yhteinen tilannekuva ja toimiva tiedonkulku auttavat Kelaa onnistumaan tärkeässä perustehtävässään. Hallitus aikoo tehdä tiiviisti Kelan johdon kanssa yhteistyötä johtamisen kehittämisessä.

– Kelan johto on sitoutunut yhteiseen näkemykseen ja panostamme siihen, että hallitus tukee Kelan toimivaa johtoa parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus tutustuu vielä syvemmin selvityksen toimenpide-ehdotuksiin, Laitinen-Pesola sanoi.

Hän kiitti myös Kelan henkilöstöä, joka on huolehtinut suomalaisen sosiaaliturvan toimeenpanosta ammattitaidolla.

Selvitys kokonaisuudessaan on 15-sivuinen, ja hallitus sai sen vasta kokouspäivänä. Laitinen-Pesolan mukaan hallitus perehtyy selvityksen toimenpide-ehdotuksiin tarkemmin syksyn aikana.

Johtamisselvityksen taustalla olivat pääjohtaja Lehtosen kommentit etätöistä ja Kelan henkilöstöstä, jotka aiheuttivat laajaa keskustelua ja kritiikkiä syksyllä 2025. Lehtonen pyysi myöhemmin puheitaan anteeksi.

Lehtonen jäi vakavan sairauden vuoksi sairauslomalle joulukuussa 2025 ja palasi töihin kesäkuun alussa 2026. Hänen poissaolonsa vuoksi selvityksen valmistuminen viivästyi.

Vaikka selvitys ei ota kantaa yksittäisiin henkilöihin, sen havainnot johtamisjärjestelmän tulkinnanvaraisuudesta ja ylimmän johdon työnjaon epäselvyyksistä liittyvät kiinteästi pääjohtajan asemaan. Selvityksen mukaan Kelan johtamisjärjestelmässä on tulkinnanvaraisuutta, jonka vuoksi käsitykset johtajien rooleista ja toimivallasta vaihtelevat.

Tämä epäselvyys näkyy myös keskijohdossa ja henkilöstössä, joille voi olla epäselvää, kenen linjaukseen kulloinkin nojataan. Rauhala ehdottaakin, että Kelan hallitus vahvistaa yhteisen tulkinnan siitä, miten hallituksen linjaukset, pääjohtajan kokonaisvastuu ja johtajien vastuualueet suhteutuvat toisiinsa.

Kelan hallitus käsittelee selvityksen toimenpide-ehdotuksia tarkemmin syksyn aikana. Laitinen-Pesolan mukaan keskustelua johtamisesta jatketaan ja pohditaan, kuinka selvityksen ehdotuksia voidaan viedä käytäntöön.