Kansliapäälliköt: Nykyistä julkisten palvelujen kokonaisuutta ei voida ylläpitää

Valtioneuvosto julkaisi torstaina 28. toukokuuta ministeriöiden kansliapäälliköiden Valintojen Suomi -puheenvuoron. Kansliapäälliköiden mukaan nykyistä julkisten palvelujen kokonaisuutta ei ole mahdollista ylläpitää. Heidän mukaansa julkinen hallinto ja julkiset palvelut on mukautettava julkisen talouden reunaehtoihin.

Puheenvuoro on ministeriöiden ylimmän virkamiesjohdon yhteinen näkemys. Sen tarkoituksena on tukea seuraavan hallituksen strategista päätöksentekoa. Valtioneuvoston julkaisusivun mukaan tarkastelun aikajänne on kaksi vaalikautta, ja raportissa se ulottuu vuoteen 2035.

Kansliapäälliköt ehdottavat, että seuraavassa hallitusohjelmassa linjataan julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistamisen keskeiset periaatteet. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja tarvitaan laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia julkiseen palvelujärjestelmään kuuluu sekä millainen rooli julkisella vallalla ja kansalaisilla on.

Raportin mukaan julkisen talouden epätasapainon korjaaminen on keskeisin reunaehto, johon Suomen hallitus voi suorimmin vaikuttaa. Raportissa arvioidaan, että seuraavan hallituksen lisäsopeutustehtävä on finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän asettaman alustavan tavoitteen pohjalta noin 8–11 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä.

Puheenvuoroa kehystävät neljä keskeistä toimintaympäristön painetta: globaali epävakaus, ilmastonmuutos ja luontokato, väestö- ja aluerakenteen muutos sekä julkisen talouden epätasapaino. Kansliapäälliköiden tunnistamat kolme päämäärää ovat luottamus, turvallisuus ja kestävä kasvu.

Valintojen Suomi sisältää 31 ratkaisujen suuntaa seuraavan hallitusohjelman muodostamisen tueksi. Ne koskevat muun muassa kansainvälistä vaikuttamista ja yhteistyötä, strategisia kumppanuuksia, vahvempaa ja yhtenäisempää EU:ta, ilmasto- ja luontopolitiikkaa, hiilinieluja sekä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sopeutumista ja varautumista.

Ratkaisujen suuntiin sisältyvät myös kuntien määrän vähentäminen tai yhtenäiskuntamallista luopumisen harkinta, yhteiset maahanmuuttopolitiikan linjat, merkittävät sopeutumistoimet sekä lisäpanostusten rahoittaminen uudelleenkohdennuksilla.

Luottamusta ja julkista hallintoa koskevissa ratkaisujen suunnissa raportti nostaa esiin luottamuksen, osallisuuden ja tulevaisuususkon asettamisen strategiseksi tavoitteeksi, turvallisen informaatioympäristön vahvistamisen, julkisten palvelujen uudistamisen, hallintorakenteiden tarkastelun, tekoälymurrokseen varautumisen, päätöksenteon tietopohjan kehittämisen ja lainvalmistelun kehittämisen.

Turvallisuutta koskeviin ratkaisujen suuntiin kuuluvat raportin mukaan ylivaalikautinen ja poikkihallinnollinen näkemys yhteiskunnan varautumisen painopisteistä, puolustuksen kehittämisen vaalikaudet ylittävä parlamentaarinen tuki, korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen, kokonaismaanpuolustuksen vahvistaminen sekä EU:n ja Naton välineiden hyödyntäminen puolustuskyvyn, Euroopan puolustuksen ja Naton pelotteen ja puolustuksen tukemiseksi.

Kestävän kasvun ratkaisujen suunnat koskevat muun muassa koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudistamista, osaavan työvoiman saatavuuden ja työllisyyden parantamista, TKI-rahoituksen uudelleenkohdentamista, toimivia asuntomarkkinoita, uusien teknologioiden hyödyntämistä, pääomien saatavuuden ja sijoittamisen helpottamista sekä investointien houkuttelua. Lisäksi raportissa mainitaan johdonmukainen ilmasto- ja luontopolitiikka, kiertotalouden ja resurssituottavuuden toimenpidepaketti sekä puhtaan siirtymän edellytysten vahvistaminen.

Ministeriöt julkaisevat myöhemmin vuonna 2026 omia virkanäkemyksiään, joiden on määrä syventää ja täydentää kansliapäälliköiden Valintojen Suomi -puheenvuoroa. Raportin mukaan valtiovarainministeriön valmistelemat meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus valmistuvat syksyllä 2026.