Hankintalain muutokset voimaan torstaina – in house -yhtiöille 10 prosentin omistusraja

Hankintalain muutokset tulevat voimaan torstaina 18. kesäkuuta. Tasavallan presidentti vahvisti muutokset 16. kesäkuuta.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä reilua ja avointa kilpailua julkisissa hankinnoissa, parantaa markkinoiden toimivuutta ja rajoittaa sidosyksiköiden eli in house -yhtiöiden käyttöä. Julkinen hankinta tarkoittaa esimerkiksi valtion, kuntien tai hyvinvointialueiden tavara-, palvelu- tai urakkaostoja.

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa viranomaislähteiden mukaan noin 38 miljardilla eurolla vuodessa. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan 40 prosenttiin julkisista kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.

Yksi käytännön muutos koskee tilanteita, joissa EU-kynnysarvon ylittävään avoimeen tarjouskilpailuun saadaan vain yksi tarjous. Uuden sääntelyn mukaan hankinta on tällöin lähtökohtaisesti keskeytettävä ja kilpailutettava uudelleen, jos hankintayksikkö haluaa edelleen ostaa tavaran tai palvelun ulkopuoliselta toimijalta.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yhden tarjouksen kilpailutusta ei tarvitse uusia useammin kuin kerran. Keskeyttämistä ei myöskään vaadita, jos hankintayksikkö on tehnyt markkinakartoituksen tai jos hankinta on jaettu osiin.

Markkinakartoitus ei ole uudistuksessa pakollinen, mutta siihen kannustetaan nykyistä laajemmin. Ministeriön mukaan markkinakartoitus voi auttaa välttämään kilpailutuksen uusimisen yhden tarjouksen tilanteessa.

Uudistuksen mukaan hankinnat on pääsääntöisesti jaettava osiin, jotta pienemmillä yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan osiin jakamisen velvoitetta sovelletaan 1. lokakuuta 2026 alkaen. Yli 10 miljoonan euron hankinnoissa on lisäksi tehtävä tuotantotapa-analyysi.

Sidosyksiköiltä tehtäviin hankintoihin tulee uusi vähintään 10 prosentin omistusvaatimus. Hankintayksikön on jatkossa omistettava vähintään 10 prosenttia osakeyhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta se voi hyödyntää sidosyksikköä palvelujen ostamisessa.

Sidosyksiköiden käyttäminen on jatkossakin mahdollista, jos omistusta, määräysvaltaa ja ulosmyyntiä koskevat vaatimukset täyttyvät. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uudistus ei muuta sidosyksiköiden ulosmyyntirajoja.

Kunnat ja hyvinvointialueet voivat edelleen käyttää yhteishankintoja ja muodostaa hankintarenkaita, joissa useampi julkinen toimija hyödyntää samaa kilpailutusta ja hankintaa.

Omistusvaatimukseen sisältyy poikkeuksia. Valtioneuvoston ja työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus ei koske pieniä lakisääteistä tehtävää hoitavia sidosyksiköitä, kuten kirjastojen tietojärjestelmäpalveluita, eikä vesihuoltolaitoksia. Jätehuoltoa koskeva poikkeus on tarkoitus säätää osana valmistelussa olevaa jätelain uudistusta.

Sidosyksiköiden omistusta koskevaa vähimmäisvaatimusta sovelletaan porrastetusti. Olemassa olevia sidosyksiköitä voidaan hyödyntää omistusosuudesta riippumatta 30. kesäkuuta 2027 saakka.

Terveyspalveluissa sidosyksiköiden kanssa tehtyjä sopimuksia voidaan hyödyntää pidempään. Tietyissä yksittäistapauksissa sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2030 saakka.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hankintayksikkö voi hyödyntää olemassa olevia sidosyksikkönsä kanssa tekemiään sopimuksia 30. kesäkuuta 2030 saakka, jos sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuisi kohtuuttomia seurauksia tai irtisanomiseen liittyisi merkittäviä taloudellisia tai muita riskejä. Finlexissä julkaistun hallituksen esityksen mukaan pidemmän sopimuskohtaisen siirtymäkauden käyttäminen edellyttää ilmoitusta Valtiokonttorille 30. syyskuuta 2026 mennessä.

Käytännössä uudistus voi lisätä julkisten ostajien tarvetta päivittää toimintatapojaan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uudistus voi aiheuttaa kunnille ja hyvinvointialueille alkuvaiheen kustannuksia, mutta pidemmällä aikavälillä kilpailusta arvioidaan syntyvän hyötyjä.

Pk-yritysten kannalta keskeisiä muutoksia ovat hankintojen jakaminen osiin, markkinakartoitukseen kannustaminen ja sidosyksiköiden käytön rajaaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan muutokset parantavat pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää hankintojen tehostamista ja kilpailullisuuden parantamista koskevia tavoitteita tärkeinä ja kilpailua edistäviä toimia kannatettavina. Virasto arvioi lausunnossaan, että 10 prosentin omistusrajan vaikutukset voivat jakautua epätasaisesti: suurissa kunnissa ja hyvinvointialueilla kilpailua voi syntyä aiempaa enemmän, kun taas pienissä kunnissa markkinaehtoisen tarjonnan puute voi johtaa kustannusten nousuun ja heikentää palvelujen saatavuutta.