Hallitus velvoittaisi suuret työnantajat raportoimaan sukupuolten palkkaeroista viranomaisille

Hallitus esittää työntekijöille nykyistä laajempaa oikeutta saada tietoja työpaikkansa palkkatasoista. Suurille työnantajille tulisi velvollisuus raportoida sukupuolten palkkaeroista viranomaisille.

Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen 9. heinäkuuta ja antoi sen eduskunnalle esityksenä HE 129/2026 vp. Esityksellä pantaisiin Suomessa täytäntöön EU:n palkka-avoimuusdirektiivi. Kyse on hallituksen ehdotuksesta, joten eduskunta voi muuttaa säännöksiä ja niiden aikatauluja.

Työntekijällä olisi työnantajan koosta riippumatta oikeus saada pyynnöstä kirjallinen tieto omasta yksilöllisestä palkkatasostaan. Lisäksi hänen olisi saatava sukupuolen mukaan eritellyt tiedot samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista.

Työnantajan pitäisi toimittaa tiedot kohtuullisessa ajassa, viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnöstä. Työntekijöille olisi myös ilmoitettava vuosittain tiedonsaantioikeudesta ja siitä, miten sitä voi käyttää.

Tiedonsaantioikeus koskisi kaikenkokoisia työnantajia. Sukupuolten palkkaeroja koskeva erillinen raportointivelvollisuus rajattaisiin kuitenkin työnantajiin, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään sata työntekijää.

Näiden työnantajien olisi ilmoitettava raportointiin tarvittavat pohjatiedot ja työntekijäryhmittäiset tiedot tulorekisteriin. Tilastokeskus muodostaisi pohjatiedoista yleiset palkkaerotiedot ja välittäisi ne tasa-arvovaltuutetulle julkaistaviksi. Tilastokeskus välittäisi valtuutetulle myös työnantajien ilmoittamat työntekijäryhmittäiset tiedot.

Tasa-arvovaltuutettu julkaisisi yleiset palkkaerotiedot ja käyttäisi työntekijäryhmittäisiä tietoja valvonnassa. Valtuutettu myös vastaanottaisi työnantajien laatimat yhteiset palkka-arvioinnit.

Raportointitiheys riippuisi työnantajan koosta. Säännöllisesti vähintään 250 työntekijää työllistävien työnantajien tiedot välitettäisiin vuosittain. Työnantajilta, joilla on 100–249 työntekijää, tiedot välitettäisiin joka kolmas vuosi.

Velvoite otettaisiin käyttöön portaittain. Vähintään 150 työntekijän työnantajia koskevat tiedot pitäisi välittää ensimmäisen kerran viimeistään 7. kesäkuuta 2028. Työnantajilla, joilla on 100–149 työntekijää, määräaika olisi 7. kesäkuuta 2031.

Esitykseen sisältyy myös velvollisuus yhteiseen palkka-arviointiin. Arviointi olisi tehtävä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, jos naisten ja miesten keskipalkkatasojen ero olisi samaa tai samanarvoista työtä tekevässä työntekijäryhmässä vähintään viisi prosenttia.

Velvollisuus ei syntyisi pelkästään prosenttirajan ylittymisestä. Lisäksi edellytettäisiin, ettei palkkaeroa voida perustella objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä ja ettei työnantaja ole korjannut perusteetonta eroa kuuden kuukauden kuluessa.

Jos työnantaja ei toimittaisi vaadittua yhteistä palkka-arviointia tasa-arvovaltuutetulle, valtuutettu voisi määrätä sille laiminlyöntimaksun. Maksu olisi vähintään 5 000 ja enintään 80 000 euroa.

Laiminlyöntimaksua ei voitaisi määrätä esityksessä luetelluille julkisille työnantajille. Näihin kuuluisivat muun muassa valtion viranomaiset, valtion liikelaitokset, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät ja kunnalliset viranomaiset. Esityksessä laajennettaisiin lisäksi uhkasakon käyttöalaa.

Muutokset eivät rajoittuisi tasa-arvolakiin. Hallitus ehdottaa muutoksia myös tasa-arvovaltuutetusta annettuun lakiin, tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin, Tilastokeskuksesta annettuun lakiin ja sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin. Viranomaisten välinen tiedonkulku perustuisi tulorekisterin, Tilastokeskuksen ja tasa-arvovaltuutetun yhteistyöhön.

Esityksen tarkoituksena on ehkäistä sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistää palkkatasa-arvoa lisäämällä palkkauksen läpinäkyvyyttä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on vahvistaa naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatetta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanokeinojen avulla.

Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027. Suurten työnantajien raportointi käynnistyisi kuitenkin myöhemmin ja portaittain työntekijämäärän mukaan. Lopullinen sisältö ja voimaantulo riippuvat eduskunnan käsittelystä.