Hallitus toisi tiettyjä ulkomaisia uusinvestointeja ennakkoluvan piiriin – mukana datakeskus- ja energiahankkeita

Hallitus esittää ulkomaisten sijoitusten valvonnan laajentamista yritysostoista tiettyihin uutta liiketoimintaa luoviin sijoituksiin. Muutos koskisi muun muassa erikseen määriteltyjä datakeskus- ja energiahankkeita. Näissä uusinvestoinneissa lain soveltaminen ei edellyttäisi yritysostoa.

Lain soveltamisalaan kuuluvat sijoitukset vaatisivat ennakkoluvan. Kaikki ulkomaiset investoinnit eivät kuitenkaan tulisi luvanvaraisiksi.

Hallitus hyväksyi 22. lokakuuta 2026 esityksen HE 271/2026 vp, jolla säädettäisiin uusi laki ulkomaisten sijoitusten seurannasta ja lupamenettelystä. Se korvaisi nykyisen ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain. Lakien tavoiteltu voimaantulo on 1. huhtikuuta 2027. Kyse on hallituksen esityksestä ja ehdotetusta aikataulusta, ei vahvistetusta voimaantulosta.

Datakeskuksissa ratkaisisivat teho ja toiminta

Datakeskusten uusinvestoinneissa yksi lupamenettelyn peruste olisi vähintään 100 megawatin potentiaalinen sähköteho. Työ- ja elinkeinoministeriön kysymys–vastausaineiston mukaan siihen luettaisiin IT-kuorman lisäksi muun muassa jäähdytys ja talotekniset järjestelmät. Raja ei siis tarkoittaisi yksinomaan tietoteknisten laitteiden sähkötehoa.

Myös pienempi datakeskus voisi kuulua seurantaan toimintansa vuoksi. TEM:n esittelyaineistossa perusteiksi nimetään ehdotetun lain 3 §:n 4–7 kohdissa tarkoitettu kriittinen toiminta sekä EU:n seuranta-asetuksessa tarkoitettu tekoäly- tai kvanttiteknologia.

Näillä toimintaperusteilla seuranta ei riippuisi datakeskuksen tehosta. Yksittäisen hankkeen lupavelvollisuutta ei siten voisi päätellä pelkästä megawattiluvusta. Aineiston perusteella ei voida ratkaista minkään yksittäisen datakeskushankkeen lupavelvollisuutta.

Energiahankkeille eri kynnysarvot

TEM:n esittelyaineiston mukaan energiainvestointien lupamenettelyn kynnysarvot olisivat:

• tuuli- ja aurinkovoimassa vähintään 300 megawattia
• muussa energiantuotannossa tai energian varastoinnissa vähintään 100 megawattia
• vedyntuotannossa vähintään kaksi tonnia tunnissa
• kaukolämmössä tai kaukojäähdytyksessä yli 100 megawattia.

Täsmälleen sadan megawatin teho siis täyttäisi muun tuotannon ja varastoinnin kynnysarvon, mutta ei kaukolämmön tai kaukojäähdytyksen kynnysarvoa.

Ministeriön kysymys–vastausaineiston mukaan saman ulkomaisen sijoittajan hankkeiden kapasiteetit laskettaisiin yhteen, jos hankkeet muodostavat teknisen, taloudellisen tai toiminnallisen kokonaisuuden. Myös eri oikeushenkilöiden kautta toteutettuja järjestelyjä voitaisiin arvioida kokonaisuutena.

Myös EU- ja EFTA-sijoittajien valvonta laajenisi

Lain tarkoittamien sijoitusten valvonta ulotettaisiin kaikilta osin myös EU- ja EFTA-maiden sijoittajiin. Nämä sijoittajat kuuluvat jo nykyisin valvontaan puolustusteollisuuden yritysostoissa.

Laajennus ei tekisi kaikista näiltä alueilta tulevista sijoituksista luvanvaraisia, vaan sijoituksen pitäisi kuulua lain soveltamisalaan.

Myös Suomeen rekisteröity yhteisö voisi olla ehdotetussa laissa tarkoitettu ulkomainen sijoittaja, jos ulkomaisella sijoittajalla olisi siinä vähintään kymmenesosa yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta.

Lupamenettely olisi kaksivaiheinen

Huoltovarmuuskeskus toimisi ensimmäisen vaiheen lupaviranomaisena ja työ- ja elinkeinoministeriö toisen vaiheen viranomaisena. Ensimmäisen vaiheen käsittelyaika olisi 45 kalenteripäivää tarvittavien tietojen vastaanottamisesta.

TEM voisi ottaa merkittävän asian käsiteltäväkseen jo ensimmäisessä vaiheessa. Ministeriö voisi myöntää luvan, liittää siihen riskejä lieventäviä ehtoja tai siirtää asian valtioneuvoston yleisistuntoon. Luvan epäämisestä tai ulkomaisen omistajuuden rajoittamisesta päättäisi yleisistunto.

Ilman vaadittua lupaa toteutetun sijoituksen tehnyttä kehotettaisiin hakemaan lupaa jälkikäteen tai palauttamaan tilanne lainmukaiseksi. Jos sijoittaja ei noudattaisi kehotusta määräajassa, TEM voisi todeta sijoituksen mitättömäksi ja määrätä sen purettavaksi.

Tahallaan tai huolimattomuudesta ilman vaadittua lupaa toteutetusta sijoituksesta voitaisiin määrätä seuraamusmaksu. Yhteisön enimmäismaksu olisi 10 miljoonaa euroa tai 10 prosenttia edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Kymmenen miljoonaa euroa ei siis olisi ehdoton yläraja. Luonnollisen henkilön enimmäismaksu olisi 500 000 euroa.

Seuraamusmaksua ei määrättäisi vähäisestä rikkomuksesta tai silloin, kun sen määrääminen olisi ilmeisen kohtuutonta. Maksua ei määrättäisi myöskään, jos sijoittaja olisi viipymättä ryhtynyt riittäviin korjaaviin toimiin eikä rikkominen olisi vakava tai toistuva.

Hallituksen esityksen vaikutusarvion mukaan lupamenettelyn laajeneminen lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja voisi pidentää sijoitusten käytännön toteutusaikaa. Toisaalta sääntelyn täsmentämisen ja uusien käsittelymääräaikojen arvioidaan parantavan ennakoitavuutta ja yritysten oikeusvarmuutta.