Hallitus sopi vuoden 2027 budjetista: alijäämä 12,4 miljardia, työn verotus kevenee ja korkomenot nousevat 4,4 miljardiin

Hallitus päätti vuoden 2027 talousarvioesityksestä budjettiriihessä 1. syyskuuta. Tiedotteen mukaan talousarvioesityksen loppusumma on 92,5 miljardia euroa ja alijäämä 12,4 miljardia euroa.

Työn verotusta kevennetään ensi vuonna 230 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistuu hallituksen mukaan pääosin pieni- ja keskituloisille. Yhteisövero alenee kahdella prosenttiyksiköllä 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta.

Hallitus pitää kiinni sovituista säästöistä. Suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon, ja velkaantumista taittavia päätöksiä pannaan toimeen lähes miljardilla eurolla. Säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallintoon.

Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,4 miljardia euroa, mikä on 1,2 miljardia enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Alijäämää kasvattavat erityisesti velan korkomenot sekä panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen.

Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan 618 miljoonan euron lisäystä vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäksi puolustuksen materiaalihankintoihin esitetään 1,3 miljardin euron tilausvaltuuksia ja Ukrainan tukeen 200 miljoonan euron lisäystä.

Investointiohjelman määrärahoja ehdotetaan vuodelle 2027 yhteensä 878 miljoonaa euroa liikenne- ja infrainvestointeihin. Painopiste on Itä-Suomessa. Rahoitusta saavat muun muassa Karjalan radan kehittäminen ja useat valtatiehankkeet.

Hallitus luopuu datakeskuksille suunnitellusta verotuesta. Sen sijaan yhteisöveron alennuksen uskotaan tukevan investointeja ja kasvua.

Oppositiopuolueet arvostelevat budjettikokonaisuutta. SDP:n kansanedustaja Joona Räsäsen mukaan hallituksen päätösperäiset toimet heikentävät julkista taloutta vuonna 2027, koska veronalennukset ylittävät uusien sopeutustoimien määrän.

SAK vaatii yhteisöveron palauttamista 20 prosenttiin ja arvostelee hallitusta työllisyyskriisin hoitamatta jättämisestä. Järjestön mukaan Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin.

WWF pitää luonnonsuojelun rahoituksen pysyvää tasoa riittämättömänä ja vaatii siihen vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestö kiittää kuitenkin Helmi- ja Metso-ohjelmien lisärahoituksesta.

Akavan mukaan koulutustason nosto jäi budjettiriihessä huomiotta. Järjestö kaipasi työllisyyttä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaili Ylen mukaan korkomenojen kasvua tiedotustilaisuudessa "hirvittäväksi". Korkomenot ovat paisuneet sekä alijäämien että korkotason nousun vuoksi.

Hallitus arvioi talouden kasvun olevan laaja-alaista ja työllisyyden kääntyvän kasvuun loppuvuoden aikana. Pääministeri Petteri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa, että suomalaisilla on nyt pitkästä aikaa syytä optimismiin.

Budjettiesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa sekä julkaistaan 21. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion budjetin joulukuussa.