Uutinen · 26.4.2026 klo 00.42

Hallitus osoittaa puolustukseen 1,13 miljardia euroa lisämäärärahoja kehysriihessä

Puolustusvoimien hankkeita aikaistetaan 1,39 miljardin euron tilausvaltuuksilla. Rahaa kohdennetaan muun muassa droonintorjuntaan, räjähdetuotantoon, jalkaväkimiinoihin ja Ukrainan sotilaalliseen tukeen.

Talous

Kokouspöydällä on virallisia asiakirjoja ja Suomen lippu taustalla hallituksen puolustuspäätöksiä kuvaamassa.

Orpon hallitus päätti kehysriihessä vahvistaa Suomen puolustusta kohdentamalla vuosille 2027–2030 yhteensä noin 1,13 miljardia euroa lisämäärärahaa.

Valtiovarainministeriön esitysmateriaalin mukaan lisäykset ovat 37 miljoonaa euroa vuonna 2027, 10 miljoonaa euroa vuonna 2028, 548 miljoonaa euroa vuonna 2029 ja 535 miljoonaa euroa vuonna 2030.

Hallitus päätti myös aikaistaa Puolustusvoimien valmiuden ja varautumisen kannalta tärkeitä hankkeita kasvattamalla tilausvaltuuksia yhteensä 1,39 miljardilla eurolla. Puolustusministeriön mukaan lisärahoitusta kohdennetaan muun muassa räjähdetuotannon kasvattamiseen, jalkaväkimiinojen hankintaan ja droonintorjuntaan.

Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan lisäresursseja muun muassa henkilöstön rekrytoinnin vauhdittamiseen, reserviläisten kertausharjoitusten määrän kasvattamiseen ja kenttälääkintään. Toimintamenoihin kohdistuu kehyskaudella myös 80 miljoonan euron leikkaus osana hallintoon kohdistettua toimintamenosäästöä, mutta puolustuksen rahoitus kasvaa puolustusministeriön mukaan nettomääräisesti.

Suomen sotilaalliseen tukeen Ukrainalle osoitetaan vuosille 2026–2027 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Kehysriihen pöytäkirjamerkintöjen mukaan tuella tavoitellaan teollista yhteistyötä, joka tukee sekä Ukrainan puolustusta että Suomen puolustusteollisuutta. Varauksen tarkemmasta käytöstä linjataan erikseen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Puolustusministeriön tiedotteen mukaan Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot nousevat kehysriihen päätöksillä 3,19 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä ja 3,22 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomi on ministeriön mukaan sitoutunut Naton puolustusmenotavoitteeseen, joka on varsinaisten puolustusmenojen osalta 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.

Hallitus päätti lisäksi käynnistää maanpuolustuksen kannalta välttämättömiä sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuurihankkeita ensimmäisessä vaiheessa 112 miljoonalla eurolla eri puolilla Suomea.

Valtioneuvoston yleisen kehysriihitiedotteen mukaan vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 30. huhtikuuta 2026.

Taustat

Mihin jutun tiedot nojaavat

Alla näkyvät lähteet, joihin jutun keskeiset tiedot on sidottu.