Hallitus kiristäisi hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimuksen patentin tasolle

Hallitus esittää, että hyödyllisyysmallilla suojattavalta keksinnöltä vaadittaisiin jatkossa samaa keksinnöllisyyden tasoa kuin patentilla suojattavalta keksinnöltä. Muutos poistaisi mahdollisuuden suojata hyödyllisyysmallilla teknisiä ratkaisuja, jotka sisältävät keksinnöllisyyttä mutta jäävät patentilta vaadittavan tason alapuolelle.

Valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen eduskunnalle torstaina 9. heinäkuuta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. kesäkuuta 2027 samaan aikaan jo vahvistetun uuden patenttilain kanssa.

Hyödyllisyysmalli on keksinnölle myönnettävä patentinkaltainen yksinoikeus, jota kutsutaan myös pikkupatentiksi. Nykyisin sillä voidaan suojata uusia ja aiemmasta selvästi eroavia teknisiä ratkaisuja, vaikka niiden keksinnöllisyys ei yltäisi patentilta vaadittavalle tasolle.

Voimassa olevan lain mukaan hyödyllisyysmallilla suojattavan keksinnön on oltava uusi ja erottava selvästi aiemmin tunnetusta. Jos hallituksen esitys hyväksytään, tämä alempi keksinnöllisyyskynnys poistuu. Suojaa voisivat saada vain keksinnöt, jotka täyttävät patentilta vaadittavan keksinnöllisyyden tason.

Uudessa patenttilaissa keksintö määritellään keksinnölliseksi, jos se ei tunnettu tekniikka huomioon ottaen ole alan ammattilaiselle ilmeinen. Tätä vaatimusta sovellettaisiin esityksen mukaan myös hyödyllisyysmalleihin.

Muutos ei tarkoittaisi, että kaikki pienet keksinnöt tai laiteparannukset jäisivät hyödyllisyysmallin ulkopuolelle. Ratkaisevaa ei olisi keksinnön koko vaan sen keksinnöllisyys. Myös pieni esine- tai laitekeksintö voisi saada hyödyllisyysmallisuojan, jos se täyttäisi patentilta vaadittavan keksinnöllisyyden tason.

Hallituksen esityksen mukaan hyödyllisyysmallia voitaisiin edelleen käyttää keksintöjen ja laiteparannusten suojaamiseen silloin, kun patentti olisi liian kallis tai hidas vaihtoehto esimerkiksi keksinnön luonteen tai esineen lyhyen taloudellisen hyödyntämisajan vuoksi. Hyödyllisyysmallin asema patentin vaihtoehtona perustuisi jatkossa sen nopeuteen tai edullisuuteen, ei patenttia alempaan keksinnöllisyysvaatimukseen.

Hyödyllisyysmallin mahdollinen kohde säilyisi rajatumpana kuin patentin. Voimassa olevan lain mukaan suojan kohteena on esineen muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä toteutuva tekninen ratkaisu, jota voidaan käyttää teollisesti. Menetelmille hyödyllisyysmallisuojaa ei myönnetä, eikä esitys muuttaisi tätä lähtökohtaa.

Hallituksen tavoitteena on vähentää lain soveltamiseen liittyviä tulkintaongelmia ja parantaa sääntelyn ennakoitavuutta. Kun patenttiin ja hyödyllisyysmalliin sovellettaisiin samaa keksinnöllisyysvaatimusta, niiden välille ei tarvitsisi määritellä erillistä, alempaa keksinnöllisyyden tasoa.

Patentti- ja rekisterihallitus ei nykyisin tutki keksinnön uutuutta tai keksinnöllisyyttä ennen hyödyllisyysmallin rekisteröintiä. Viranomainen tarkastaa hakemuksesta muut laissa säädetyt vaatimukset, mutta rekisteröinti ei perustu ennalta tehtyyn uutuuden ja keksinnöllisyyden tutkimiseen.

Valmistelussa arvioitiin myös vaihtoehtoa, jossa hyödyllisyysmallin haltijan olisi hankittava viranomaisen laatima uutuustutkimusraportti ennen suojaan perustuvan loukkausmenettelyn käynnistämistä. Pakollista raporttia ei kuitenkaan ehdoteta. Hallituksen esityksen mukaan menettely palvelisi osittain samaa tarkoitusta kuin keksinnöllisyysvaatimuksen nostaminen patentin tasolle, joten sitä ei ole toistaiseksi katsottu tarpeelliseksi sisällyttää lakiin.

Esityksen muut ehdotukset liittyvät pääosin uuden patenttilain edellyttämiin lakiteknisiin tarkistuksiin. Hyödyllisyysmallijärjestelmää ei ehdoteta poistettavaksi, mutta sen tehtävä muuttuisi olennaisesti. Järjestelmä ei enää tarjoaisi suojaa patentin keksinnöllisyysvaatimuksen alittaville teknisille ratkaisuille.

Muutos voisi vaikuttaa erityisesti pk-yrityksiin ja yksittäisiin keksijöihin, joiden ratkaisut ovat tähän asti voineet saada hyödyllisyysmallin mutta eivät täyttäisi uutta keksinnöllisyysvaatimusta. Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnitti kesäkuussa huomiota juuri tähän ryhmään arvioidessaan hallituksen esityksen luonnosta.

Arviointineuvoston mukaan luonnoksessa ei ollut juuri käsitelty vaikutuksia sellaisiin pk-yrityksiin ja yksittäisiin keksijöihin, joiden keksinnöt eivät jatkossa täyttäisi keksinnöllisyysvaatimusta. Neuvosto katsoi, että vaikutuksia näihin toimijoihin tuli tarkastella tarkemmin.

Arviointineuvosto nosti esiin myös mitättömyyshakemusten käsittelyn. Valmistelussa oli esillä sääntö, jonka mukaan uutta mitättömyyshakemusta ei lähtökohtaisesti tutkittaisi, jos asia koskisi samoja asianosaisia ja samaa hyödyllisyysmallia. Neuvosto katsoi, että tällaisen muutoksen vaikutuksia markkinaoikeuden käsittelymääriin olisi ollut syytä täsmentää. Huomio koski kesäkuussa arvioitua esitysluonnosta.

Jos eduskunta hyväksyy esityksen, patentin keksinnöllisyysvaatimuksen alittava tekninen ratkaisu ei voisi enää saada hyödyllisyysmallisuojaa. Vaatimuksen täyttävä esine- tai laitekeksintö voisi edelleen saada hyödyllisyysmallisuojan, jos tämä suojamuoto olisi patenttia tarkoituksenmukaisempi.